Suomen Gallup haastatteli 1 260:ta manner-Suomessa asuvaa 15-74-vuotiasta. Tutkimus tehtiin 22.-27. elokuuta Suomen Gallupin
Gallup-kanavalla.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin menestys Kalevan ja Etelä-Suomen Sanomien teettämässä puoluejohtajakyselyssä on yllätys siinäkin valossa, että häneen ollaan tyytyväisiä sekä maaseudulla että kaupungissa, yli puoluerajojen ja erilaisissa koulutus- ja tuloluokissa.
Suomen Gallupin tekemässä tutkimuksessa ihmistä kysyttiin, minkä arvosanan he antavat kahdeksalle puoluejohtajalle heidän toiminnastaan.
Soini saa selvästi yli seiskan keskiarvoja kaikilta muilta paitsi vihreiden kannattajilta (6,91). Häneen ovat tyytyväisiä maaseudun lisäksi kaupunkilaiset ja keskiluokka.
"Yllättävää oli, että Soini ei olekaan mikään periferioitten suosikki. Etelä-Suomessa hänen kannatuksensa Uuttamaata lukuunottamatta on kaikkein korkeinta. Itä- ja Pohjois-Suomesta hänelle annetaan melkein puoli kouluarvosanaa heikompia numeroita kuin etelässä", huomaa politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.
Keskituloiset ihmiset antavat Soinille hyviä arvosanoja, ja huonoimpia hän saa johtajilta ja yllättävästi maanviljelijöiltä.
"Perussuomalaisten edeltäjäpuoluehan oli maaseudun puolue SMP, joka rakensi juuri maanviljelijöiden varaan", Koikkalainen ihmettelee.
Tunnustusta yli puoluerajojen
Tutkijan mielestä Soinin menestys ei sinänsä ole yllätys, koska hän on suosittu poliitikko, jonka on ollut helppo saada hyvää medianäkyvyyttä.
"Persoonana hän on monisärmäinenkin esimerkiksi roomalaiskatolisuutensa takia, mikä erottaa hänet perusjuntin mielikuvasta", Koikkalainen perustelee.
Soinille antaa kiitettävän numeron 14 prosenttia kansalaisista, mikä on paljon enemmän kuin perussuomalaisten kannatus.
"Hän saa tunnustusta yli puoluerajojen varmaankin keskustelun ylläpitäjänä ja politiikan ammattilaisena, vaikka kannoista oltaisiin eri mieltä", Koikkalainen pohtii.
Siksi Koikkalainen ei usko, että tulevissa kunnallisvaaleissa perussuomalainen puolue vyöryisi lähellekään 14 prosentin kannatuksen tasoista vaalivoittoa.
Nostetta puolueella on ollut havaittavissa, mitä se yrittää hyödyntää liikkumalla aktiivisesti maakunnissa.
Soinin suosiota selittää Koikkalaisen mukaan lisäksi ehkä se, että muu oppositio eli SDP ja vasemmistoliitto pärjää huonosti tällä hetkellä.
"Jos jomman kumman puheenjohtaja olisi tällä hetkellä sekä erittäin näkyvä ja erittäin suosittu, tyytyväisyys Soiniin ei olisi näin suurta", Koikkalainen uskoo.
Vastakkainasettelu
ei ole ohi
SDP:n Jutta Urpilainen saa puheenjohtajista eniten nelosia, 11 prosentilta kyselyyn vastanneista. Omiltaan hän saa keskiarvoksi 7,4, mikä on selvästi vähemmän kuin kokoomuslaisten numero Jyrki Kataiselle (8,3) ja keskustalaisten Matti Vanhaselle (8,2).
Vasemmistoliittolaiset noteeraavat Martti Korhosen työn vain 6,8:n arvoiseksi. Tosin kaksi vuotta sitten puolueen kannattajat olivat hänelle vielä tylympiä. Numerot heijastelevat ehkä puolueen sisäisiä kiistoja pari vuotta sitten, kun Suvi-Anne Siimes erosi ja Korhonen tuli tilalle.
Koikkalainen huomaa kyselyn tuloksista, että vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu ei näytä olevan kuollut, vaikka monesti niin väitetään.
"Vasemmistolaiset kannattavat selvästi eniten Urpilaista ja Korhosta, ja he ovat vahvoja työväenluokassa. Kataisen suosio on selvästi vahvinta oikeistolaisten ja ylemmän keskiluokan keskuudessa", Koikkalainen toteaa.
Tyytyväisyys hallituspuolueiden johtajiin Vanhaseen ja Kataiseen on suurta, ja oppositiojohtajat pärjäävät heikosti.
Nykyisin hallituksessa ei ryvetytä ja oppositiossa vahvistuta kuten aikaisemmin.
Tämä johtuu Koikkalaisen mukaan siitä, että hallituksen keskeiset poliitikot saavat tehtäviensä takia paljon myönteistä näkyvyyttä.
"Heistä välittyy sellainen tekemisen meininki, kun taas oppositio joutuu kritisoimaan ja vähän ruikuttamaan. Jälkimmäinen ei näytä psykologisesti hyvältä", Koikkalainen perustelee.