Ulkoministeri Timo Soini (sin.) kommentoi Suomen jäämistä YK:n ydinasekieltosopimuksen ulkopuolelle sanomalla, että Suomella on sama päämäärä, mutta eri polku.
Soini muistuttaa, että Suomi on mukana ydinsulkusopimuksessa.
- Sen kautta Suomi on itse sitoutunut ydinaseettomuuteen, ja sitä kautta tulee ydinenergian rauhanomaisen käytön puoli hoidettua, Soini sanoo STT:lle.
Soini lisäsi, että myös ydinasevaltojen pitäisi olla mukana prosessissa. Nythän nekään eivät ole allekirjoittaneet YK:n ydinasekieltosopimusta.
- Meidän näkemyksemme on, että jos ydinasevallat eivät ole mukana, tavoitetta ei saavuteta.
Nobelin rauhanpalkinnon saajaan ICAN-kampanjaan viitaten Soini sanoi, että on hyvä asia toimia rauhan ja ydinaseettoman maailman puolesta.
- Mielestäni on ihan hyvä, että rauhanpalkinnolla ollaan rauhan asialla, mutta Suomi on pragmaattinen toimija ja olemme valinneet tämän linjan ja tällä linjalla olemme pysymässä.
Naton Stoltenberg: YK:n ydinasekieltosopimus ei ole oikea tie
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan YK:ssa hyväksytty sopimus ydinaseiden kieltämisestä ei vie lähemmäs kohti ydinaseetonta maailmaa. Sen sijaan sopimus uhkaa niitä saavutuksia, joita on saatu aikaan aseriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä, Stoltenberg sanoo lausunnossaan.
Pääsihteerin mukaan myös Nato haluaa Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun ICAN-kampanjan tavoin luoda edellytykset ydinaseista vapaalle maailmalle. Natosta on valitettavaa, etteivät mahdollisuudet ydinaseriisunnalle ole suotuisat nykyisessä turvallisuustilanteessa, Stoltenberg sanoo.
Norjan pääministeri: Ansaittu rauhanpalkinto, mutta emme allekirjoita YK-sopimusta
Norjan pääministeri Erna Solberg kehuu ICAN-ydinasekieltokampanjan ansainneen tänään saamansa Nobelin rauhanpalkinnon. Solbergin mukaan Norja jakaa toiveen ydinaseettomasta maailmasta. Maa ei kuitenkaan aio allekirjoittaa ydinaseiden kieltämiseen tähtäävää YK-sopimusta.
Solberg perustelee Norjan linjaa sillä, ettei maa halua tukea ehdotuksia, jotka heikentäisivät sotilasliitto Natoa. Pääministerin mukaan työn ydinaseriisunnan puolesta täytyy tapahtua ydinsulkusopimuksen puitteissa, jossa myös viisi suurinta ydinasevaltaa ovat mukana.
Norja kuului ennen ICAN-kampanjan rahoittajiin, mutta Solbergin hallitus väänsi rahahanat kiinni vuonna 2015.
ICANin vuotuinen noin miljoonan dollarin budjetti täyttyy muun muassa EU:n, Sveitsin, Saksan ja Vatikaanin sekä yksityisten lahjoittajien avulla.
Rauhanpalkinto on arvoltaan noin 1,1 miljoonaa dollaria.
"Nostaa ydinasesopimuksen painoarvoa"
ICAN Finlandin perustajajäseniin lukeutuu rauhanjärjestö Sadankomitea. Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen katsoo, että ICANille nyt myönnetty rauhanpalkinto lisää YK:n ydinasesopimuksen painoarvoa ja tuo sen esiin uudessa valossa.
- Suomen pitäisi harkita uudelleen, olisiko sopimukseen sittenkin syytä liittyä. Suomi ei ole uskonut, että sopimuksella on oikeasti vaikutusta ja on katsonut, että se ei ole oikea instrumentti ydinaseriisuntaan.
Lahtisen mukaan rauhanpalkinto nostaa ydinaseiden kieltämisen sen tason keskusteluun, johon "on pitkään yritetty päästä".
Moni taho arvioi Lahtisen mukaan, että YK:n ydinasesopimus saatiin aikaan paljolti ICANin kampanjoinnin ansiosta.