Turvapaikanhakijoiden virta Suomeen ravisuttaa perussuomalaisten rivejä. Puolueen sisällä on ollut jo pidempään kovaääninen maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuva ryhmittymä, joka nostaa nyt päätään ja vaatii puolueen lähtöä hallituksesta. Hallituspolitiikka kaikkinensa koettelee kenttäväkeä, joten sanoma uppoaa vastaanottavaan maaperään.
Sisäisen opposition keulakuvaksi on noussut kolmas varapuheenjohtaja, oululainen Sebastian Tynkkynen. Hänen tällä viikolla esittämäänsä arvosteluun ja vaatimukseen puolueäänestyksestä hallituksessa jatkamisesta tuli tyly vastaus puoluejohdolta. Hallitusta ei jätetä, ja Tynkkyselle on väläytelty ovea.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta muodostettaessa pidettiin selvänä, että hallitustyö koettelee ennen pitkää perussuomalaisten kannattajakuntaa enemmän kuin muiden hallituspuolueiden tukijoita.
Keskustassa ja kokoomuksessa on sen verran pitkä kokemus hallitustyöskentelystä, etteivät niiden äänestäjät hätkähdä realiteettien pakottamista suunnanmuutoksista.
Perussuomalaiset saavutti jytkyvoiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja esiintyi viime hallituskauden ärhäkkäänä kaikkea arvostelevana oppositiona.
Puolue onnistui oppositiopolitiikkansa ja suuriin lupauksiin perustuneen vaalikampanjansa ansiosta uusimaan vaalituloksensa ja nousemaan eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi viime kevään vaaleissa.
Vaalimenestys avasi tien hallitukseen. Samalla se tarkoitti politiikan muuttamista, valmiutta tehdä kompromisseja ja tinkiä useista vaalikampanjan tavoitteista.
Puheenjohtaja Timo Soinilta ja muutamilta muilta keskeisiltä puolueessa vaikutusvaltaisessa asemissa olevilta suunnanmuutos onnistui. Sen sijaan kannattajakunnan on ollut vaikea niellä roolinvaihdosta. Tätä kuvaa hyvin Tynkkysen kentän kantoja ilmentävä toteamus: ”Ei ole hirveän monta takkia, jotka voidaan enää kääntää.”
Pakolaiskriisi ei ole ainoa asia, joka repii perussuomalaisia. Myös Kreikan tukeminen sekä leikkauslistat ja pakkolait koettelevat yhtenäisyyttä. Jos maahanmuutto vielä jatkuu niin kuin otaksutaan, paine puolueen sisällä saattaa kasvaa sietämättömäksi.
Tyytymättömyys on purkautunut jo ennen Tynkkysen esiintuloa puolueesta eroamisina ja perusjärjestöjen hajoamisina.
Perussuomalaisten johto Soini etunenässä yrittää lytätä kapinameiningin heti alkuunsa. Hallitukseen osallistumista perustellaan samoin sanankääntein kuin vasemmistoliitossa ja vihreissä taannoin, jolloin niiden sisällä oudoksuttiin puolueiden periaatteiden vastaisia kompromisseja.
Soini leimasikin lähtöaikeet hallituksesta rintamakarkuruudeksi. Näkemys perustuu ajatukseen, jonka mukaan vain hallituksesta voidaan vaikuttaa. Siinä Soini on oikeassa. Oppositiossa tarjoutuisi tilaisuus vaalia opin puhtautta, mutta asioihin vaikuttaminen kävisi entistä vaikeammaksi.
Pääkirjoitus