Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin osaa ei eduskuntavaalien jytkyvoitosta huolimatta käy kateeksi.
Soini itse on vaihtanut vaalivaihteen jo hallitusvaihteeksi ja puheet sen mukaisiksi. Mutta osa Soinin edustajatovereista päästää suustaan yhä mitä sylki sinne tuo.
Niinpä Soini on joutunut ensimmäisiä jo ojentelemaan. Viitasaarelaisen kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen puheet "neekeriukoista" ja varoitukset Helsinkiin tulevista, kansalaisten rauhaa häiritsevistä minareeteista olivat liikaa Soinillekin.
Vaikka perussuomalaisten määrä eduskunnassa kasvoi roimasti, jotkut edustajat toimivat kuin puolueella olisi suurempikin painoarvo. Eiköhän Siperia kuitenkin opeta.
Jos Soini ei saa väkeään ruotuun, tulee mahdollisesti hallitustaipaleesta kivinen ja kuoppainen. Pahimmillaan käy niin kuin perussuomalaisten edeltäjälle SMP:lle, joka voitti jättipotin 1970 vaaleissa, mutta hajosi pian sen jälkeen.
Soini on varmasti historiansa lukenut ja tietää vaaran, mikä piilee siinä, että puolue kertalaakilla kasvaa isojen mittoihin. Mukaan on tarttunut koko joukko untuvikkoedustajia - periaatteen miehiä ja naisia, joita on vaikea saada taipumaan kompromissipolitiikan vaatimalla tavalla.
Soinilta vaaditaan kovuutta, mutta ei samanlaista kovuutta kuin hänen aatteelliselta oppi-isältään, SMP:n legendaariselta johtajalta Veikko Vennamolta. Vennamo johti puoluetta itsevaltaisin ottein, ja se koitui SMP:n tuhoksi.
On vaikea kuvitella, että perussuomalaisten listoilta nyt valitut edustajat alistuisivat samanlaiseen komentoon. Nähtäväksi jää, saako Soini pidettyä joukkonsa kurissa. Soinin omat otteet ovat jo kovin maltillisia.