Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan laille kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on selkeä tarve. Hänen mukaansa Suomen pitää pystyä varautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kyetä tekemään niitä koskevia päätöksiä lainsäädäntöön pohjautuen.
Ulkoministeriön työryhmä luovutti esityksen kansainväliseen apuun liittyvästä lainsäädännöstä tänään. Ministeri toivoo lausuntokierrokselle lähtevän esityksen tulevan voimaan lakina mahdollisimman pian.
Ehdotuksen mukaan päätöksen avusta tekisi tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto. Eduskunta osallistuisi päätöksentekoon tilanteissa, joissa olisi kyse sotilaallisten voimakeinojen käytöstä
Lainsäädäntöhankeen tavoitteena on ollut ensisijaisesti, että Suomen ylimmillä valtioelimillä olisi mahdollisuus päättää EU:n perussopimuksen velvoitteiden toimeenpanosta. Asia tuli ajankohtaiseksi Ranskan vedottua Lissabonin sopimukseen kirjattuun keskinäisen avunannon lausekkeeseen Pariisin marraskuun terrori-iskujen jälkeen.
Esteet avun antamisessa ovat nousseet myös esille Ruotsin jahdattua sukellusveneitä Tukholman saaristossa. Tuolloin todettiin, ettei Suomen lainsäädäntö sallisi osallistumista toimintaan, vaikka Ruotsi siihen apua pyytäisi.
Päätöksentekoa voisi myös kiirehtiä
EU-lausekkeiden tarkoittamien tilanteiden lisäksi ehdotettu laki koskisi ylimmän valtiojohdon päätöksentekoa merkittäviä sotilaallisia voimavaroja tai voimakeinoja sisältävän avun suhteen sekä silloin, jos apu olisi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää.
Työryhmän laatima lakiehdotus sisältää mahdollisuuden nopeuttaa päätöksentekoa normaalista kiireellisessä tilanteessa, jos kyseessä on avunanto Suomen ja EU-maiden tai Pohjoismaiden välillä. Tällainen menettely ei lähtökohtaisesti voisi koskea sotilaallisin voimakeino annettavaa apua. Poikkeuksena mainitaan tilanne, jossa nopea apu on välttämätöntä suurta ihmismäärää tai valtakunnan turvallisuutta välittömästi uhkaavassa tilanteessa.