Soini iloit­see Ark­ti­sen mi­nis­te­ri­ko­kouk­sen jul­ki­lau­su­mas­ta

Alaskassa Arktisen neuvoston kokoukseen osallistuva ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo olevansa iloinen siitä, että neuvoston maiden ulkoministerit...

Alaskassa Arktisen neuvoston kokoukseen osallistuva ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo olevansa iloinen siitä, että neuvoston maiden ulkoministerit pääsivät yksimielisyyteen yhteisestä julkilausumasta. Julkilausumassa tunnustetaan hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutusten olemassaolo.

Yhdysvaltojen nykyhallinnon kanta ilmastonmuutokseen on epäselvä. Presidentti Donald Trump on kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi, ja hän lupasi vaalikampanjansa aikana vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastonsopimuksesta.

Soini korosti kokouksen avajaispuheenvuorossaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn ja Pariisin ilmastosopimuksen tärkeyttä.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson sanoi Alaskassa, että Yhdysvallat pohtii parhaillaan suhtautumistaan ilmastonmuutokseen.

Ministerin mukaan Yhdysvallat ei aio tehdä ilmastonmuutoksen suhteen hätiköityjä ratkaisuja, vaan aikoo miettiä huolella, mikä on Yhdysvalloille oikea ratkaisu.

Tillerson vakuuttaa, että Yhdysvallat pitää Arktista neuvostoa ja kaikkien kokoukseen osallistuvien näkökulmia tärkeinä.

Kahdeksan arktisen maan ulkoministerit kokoontuivat torstaina Alaskan Fairbanksiin kokoukseen, jossa Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Yhdysvalloilta Suomelle.

Yksi mielenkiintoisimmista aiheista ministeritapaamisessa on juuri ilmastonmuutos ja se, mitä siitä neuvoston kirjoihin kirjataan. Yhdysvaltojen nykyhallinnon kanta ilmastonmuutokseen on epäselvä.

Suomi taas on tehnyt selväksi, että Suomen puheenjohtajuuden aikana ilmastonmuutoksen torjuminen on työn keskiössä. Suomen asialistan neljä painopistettä ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, koulutus ja pohjoisten alueiden kommunikaatioverkkojen kehittäminen. Agenda on yleisesti hyväksytty jäsenmaiden kesken.

Ristiriitaisia viestejä

Yhdysvallat on kuitenkin uuden presidenttinsä johdolla antanut hyvin ristiriitaisia viestejä maan suhtautumisesta ilmastonmuutokseen ja varsinkin Pariisin ilmastosopimukseen. Yksi presidentti Donald Trumpin keskeisistä vaaliteemoista oli Yhdysvaltojen vetäminen pois Pariisin ilmastosovusta, jonka on allekirjoittanut 196 maata. Sopu sorvattiin joulukuussa 2015. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi aiemmin toukokuussa, että ilmastonmuutoksen torjuntaa voi olla haastavaa pitää esillä neuvoston toiminnassa, kun Yhdysvaltojen lisäksi Venäjä on ilmaissut epäilevänsä, että ilmastonmuutos olisi ihmisen aiheuttama. Niinistö sanoi tuolloin presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa, että peruskysymys on, ymmärretäänkö arktinen alue ensisijaisesti taloudellisten mahdollisuuksien kohteena vai nähdäänkö alueen ekosysteemisen säilymisen merkitys koko maapallolle.

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Suomen lisäksi jäsenmaina Islanti, Kanada, Yhdysvallat, Norja, Ruotsi, Tanska ja Venäjä. Pysyvinä jäseninä on arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavia järjestöjä.

Linkki juttuun

Ilmoita asiavirheestä