Soijan kysyntä ja hinta ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana voimakkaasti. Samalla Amazonin sademetsien laskusuuntaan lähtenyt raivaaminen ja kaskeaminen on kiihtynyt. Tämä on herättänyt Brasiliassa jälleen vuoropuhelun soijanviljelyn ja metsätuhojen mahdollisesta yhteydestä.
Amazonin alueen soijanviljelijöiden mukaan heidän liiketoiminnallaan ei enää ole yhteyttä metsäkatoihin. Osa viljelijöistä myös muistuttaa, että vaikka peltoalaa on vuosikymmenien saatossa raivattu sademetsistä, se oli aiemmin sallittua ja tehty myös maailman proteiinitarpeen tyydyttämiseksi.
Soijatalouden näkyvin puolustaja on Amazonin alueella 70-luvulla aloittanut pioneeri Blairo Maggi. Maailman soijakuninkaana tunnettu Maggi omistaa lähes 200 tuhannen hehtaarin soijaviljelmät. Hän on nykyisin myös Brasilian suurimman soijantuottaja-alueen, pitkälle Amazonin sademetsiin ulottuvan Mato Grosson osavaltion kuvernööri.
Toukokuussa eronnut ympäristöministeri, kumipuuviljelijöiden tytär Marina Silva syytti metsätuhoista erityisesti soijan ja naudanlihan tuottajia.
Soijasta jälleen ennätyssato
Brasilia on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi tärkein soijantuottaja. Kuluvan vuoden soijasadoksi Brasilian maatalousministeriö ennustaa 59-61 miljoonaa tonnia, joka olisi jälleen uusi satoennätys.
Hyvät sato-odotukset perustuvat alkuvuoden sääoloihin ja tasaisiin sateisiin. Viljelijät ovat lisäksi parantaneet tuottavuuttaan kone- ja laiteinvestoinneilla.
Soijan viljelyalan uskotaan kasvavan tänä vuonna vajaalla miljoonalla hehtaarilla, yhteensä noin 21,2 miljoonaan hehtaariin. Viljelyala on kuitenkin pienentynyt viime vuosina, soijaa on kasvanut enimmillään yli 23 miljoonalla hehtaarilla.
Soija on maalle myös tärkein maataloustulon lähde ja arvokkain vientituote.
Soijatuotteet vastasivat Etelä-Amerikan suurvaltion koko viennistä yli 7 prosentilla.
Valtaosa brasilialaisesta soijasta päätyy EU-alueelle. Suurin yksittäinen ostajamaa on kuitenkin Kiina.
Suurtuottajat
paineessa
Viisi maatalouden suuryhtiötä välittävät käytännössä kaiken soijan Brasiliasta ulkomaille. Yhtiöt ovat amerikkalainen Cargill, Bunge ja ADM, ranskalainen Louis Dreyfus sekä brasilialainen, kuvernööri Maggin omistama Amaggi-yhtiö.
Kansainväliset ympäristöjärjestöt, etunenässä Greenpeace, saivat runsaat kaksi vuotta sitten eurooppalaiset kuluttajayhtiöt vaatimaan soijatukkureilta jämerämpiä otteita ympäristövalvonnassa. Tunnetuimpia vaatimuksen esittäneistä kuluttajayhtiöistä olivat McDonald´s sekä markettijätti Carrefour.
Maatalousyhtiöt sitoutuivat hylkäämään soijan, jos se on viljelty kesäkuun 2006 jälkeen Amazonin vihermosaiikista otetuilla alueilla.
Sitoumusta on valvonut lähinnä Greenpeace satelliittikuvien ja pienlentokoneen avulla.
Järjestö ilmoitti valvonnan tuloksista kesäkuun puolivälissä. Sademetsistä kasketuilla tai raivatuilla uusilla tuhoalueilla ei havaittu soijaviljelmiä.
Soijatukkurit ja kansalaisjärjestöt sopivat ympäristöministeriön tuella tehovalvonnan jatkamisesta ensi vuoden kesäkuuhun. Etenkin kansalaisjärjestöt uskovat, että soijan kallistunut hinta heikentää mahdollisuuksia hillitä viljelyalan ottamista sademetsistä.