Soihtula, Oulaisten nuorisoseuran talo, on seissyt jykevästi paikallaan kirkon ja koulukeskuksen tuntumassa sata vuotta. Persoonalliseksi seurantalon tekevät julkisivun kolme korkeaa tornia, joiden katoilla on lipputanko.
Suunnittelijan arvellaan piirtäneen kaksi tornia paikoilleen läheisen kirkontornin innoittamana. Kolmas torni taloon on rakennettu laajennuksen yhteydessä.
Jos on talo erikoinen, kummallista on myös se, että suunnittelijan nimi ei ole tiedossa.
Soihtula on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, ja se on Museoviraston suojelema.
Seurantalo on ollut monen hyvän alku. Näin toteavat pitkään seuran toiminnassa mukana olleet taloudenhoitaja Mauno Kaurala ja kansantanssivastaava Tuula Kaurala. Muun muassa musiikki on soinut talossa kautta aikojen. Siksi Soihtula on luonteva paikka pitää Oulaisten musiikkiviikkojen perinteiset iltamat.
"Oulaisten puhallinorkesteri on ollut alunperin nuorisoseuran toimintaa", Kauralat tietävät. Myös Oulaisten Huima oli osa nuorisoseuraa, kunnes se erkaantui itsenäiseksi urheiluseuraksi.
Hellahuoneessa kuultiin ensiparkaisu
Talo pitää sisällään värikkäitä tarinoita. "Yläkerran hellahuoneessa on synnytettykin", valottaa Tuula Kaurala.
Alunperin Soihtula rakennettiin raittiusseuran toimitaloksi. Seuran nimi oli Soihtu. Siitä talo sai nimensäkin. Oulaisten nuorisoseuralle talo siirtyi raittiusyhdistyksen toiminnan loputtua vuonna 1927.
Raittiusseuran perinteitä talossa on lakattu vaalimasta. Seuran puheenjohtajana toiminutta Mauno Kauralaa patisteltiin runsaat kymmenen vuotta sitten hakemaan Soihtulalle keskiolutoikeuksia. Ne haettiin ja saatiin tasan kymmenen vuotta sitten.
"Se herätti joissakin seuran jäsenissä epäilyksiä lieveilmiöistä. Minkäänlaisia ei ole esiintynyt", Kaurala sanoo.
Ikäisekseen talo on saatu säilymään hyvin. Seurantaloksi kookasta rakennusta on korjattu ja laajennettu moneen otteeseen. Ulkomuotokin on muuttunut.
Vesikaton uusiminen, joka on iso ja kallis remontti, on edessä lähivuosina.
Kansantanssia
ja teatteria
Oulaisten nuorisoseura on puheenjohtaja Jouko Törmälän mielestä vireä ja toimiva. Jäsenmäärä on noin 300.
"Seura nojaa vanhoihin, vakiintuneisiin toimintoihin kuten kansantanssiin ja teatteriin, mutta jatkuvasti pitää olla ajan hermolla, kun nuorten harrastustavat muuttuvat. Kansantanssiinkin on ujutettava nykypäivää, ettei se jää junnaamaan paikalleen", Törmälä kertoo.
Nuorisoseura järjestää Soihtulassa tansseja, discoja alakouluikäisille ja myyjäisiä. Taloa vuokrataan ulkopuolisille, muun muassa kansalaisopistolle, huonekalukauppiaille ja huutokaupan pitäjille sekä yksityisille esimerkiksi juhlatiloiksi.
"Soihtula on rikkaus ja rakkaus, mutta myös rasite", Kauralat toteavat.
"Käyttöaste on hyvä, mutta ulkopuolisia vuokraajia mahtuisi lisää. Talon ylläpito maksaa, ja rahat ovat hyvin pieninä kekosina siellä ja täällä."
Ulkopuolisia rahoittajia talolla ei ole. Isompiin remontteihin seura voi anoa avustusta muun muassa kotiseutuliitolta. Vastuuntuntoisia ihmisiä on Mauno Kauralan mukaan vielä löytynyt huolehtimaan talosta ja pyörittämään seuran toimintaa. "Heitä on kuitenkin hävyttömän vähän. Onkohan jäsenmäärästä enää kymmenenkään prosenttia aktiiveja", hän pohtii.
Soihtulan 100-vuotisiltamat lauantaina, 7.11. kello 20. Soihtulan avoimet ovet kello 10-13.