Pohjois-Pohjanmaa on monimuotoisen suoluonnon ja soiden monipuolisen käytön maakunta. Suoluontoa, käyttöä ja matkailua koskevassa seminaarissa Rantsilassa puhuneen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikön Eero Kaakisen mielestä maakunta on hyvää vauhtia matkalla myös soiden monitahoisen merkityksen ymmärtämisen maakunnaksi.
Soiden arvo on oivallettu vähitellen ja osa-alueittain. Taannoin soisuus koettiin enemmänkin rasitteena ja arvo ymmärrettiin lähinnä kasvualustana. Melkoinen osa maakunnan peltoalasta on raivattu turvemaalle. Laajimmin soita on hyödynnetty metsäojituksessa.
Turvetuotannossa Pohjois-Pohjanmaa on maamme kärkimaakuntia. Luonnontilaisen suon arvo on ensimmäisenä ymmärretty marjastuksen, porotalouden ja riistan näkökulmasta. Soiden muiden luonnon- ja virkistysarvojen merkitys on tajuttu vasta kolmen viime vuosikymmenen aikana.
"Suoluonnon arvo on noussut 1990-luvulla aivan uudelle merkittävyystasolle, kun luontoa ja sen arvoa on alettu tarkastella maakuntaa ja Suomeakin laajemmassa näkökulmassa", Kaakinen totesi.
Varsinkin maakunnan eteläosan suoluonto on pääosin metsänojituksen takia kokenut melkoisen mullistuksen, mutta toisaalta myös soiden suojeluun on panostettu paljon valtakunnallisten suojeluohjelmien, Natura-verkoston sekä seutu- ja maakuntakaavoituksen kautta.
"Kun uudistusojitus on metsätaloudessa käytännössä loppunut ja uudet turvetuotantovaraukset suuntautuvat pääosin ojitetuille soille, ei uusia uhkia suoluonnolle olen paljonkaan näköpiirissä. Ojia on jonkin verran suojelusoillakin; ojikkoja on ennallistettu, ja luonnontilan palauttamistöille on tarvetta lähitulevaisuudessakin."
Suoluontoihmiseksi tunnustautunut erikoistutkija Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) puolestaan esitteli soiden moninaiskäyttöä, jota GTK tukee tutkimustyöllänsä. Soita hyödynnetään energia-, kylpy-, kasvu- ja ympäristöturpeen lisäksi nykyään myös sellaisenaan yhä enemmän myös matkailussa ja suojelussa.
Rantsila on oivallinen esimerkki niin energiaturpeen kuin soiden jatkokäytössäkin. Kuntalaisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä oleva Kurunnevan lintuvesi on turvetuotannosta vapautuvien alueiden jatkokäytössä hyvä esimerkki. Sellaiseksi sopii hyvin myös paikallisen Akkakerhon omin voimin rakentama turvesavisauna.