Sohvia ei kannata rahdata Kiinasta asti. Suomi-Soffan sohvat tehdään Kajaanin Petäisenniskassa, eikä aikeita siirtää tuotantoa edes Kostamukseen ole. Sohvan tekeminen on pitkälti käsityötä.
Kilpailu huonekalukaupassa on kovaa. Suomi-Soffat kilpailevat idän ja lännen tuotteita vastaan kotimaisella laadulla, uusiutuvalla mallistolla ja nopeilla toimituksilla.
Suomi-Soffia valmistava Kensonic Oy on ottanut kotimaisuuden markkinointiteemakseen vahvasti tänä talvena. Sohvilla on avainlipputunnus. Rungot tehdään koivusta ja koivuvanerista alihankkijalla Kajaanissa, kankaista osa on kotimaisia, pehmusteet ovat Espeltä, tyynyt Lennollilta. Vuodesohvien ja lepotuolien metallimekanismit ovat tuontitavaraa.
"Toivon, että kuluttajat antavat arvon sille, että tuote on tehty kotimaassa. Globalisaation kurimusta on nähty riittävästi", sohvatehtaan tuore paikallisjohtaja Mauno Rautiainen sanoo. Rautiaisella on pitkä kokemus huonekaluteollisuudessa, muun muassa Martelan Kiteen tehtaan johdossa.
"Huonekaluteollisuudella on kova haaste kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilyttämisessä", hän arvioi.
Kensonic on Suomen suurin pehmeitten huonekalujen valmistaja. Tehtaalta lähtee 80-100 sohvaryhmää eli kaksi rekkayhdistelmällistä päivässä, vuosituotanto on 15 000 sohvaryhmää. Sohvien kankailla peittäisi hyvän kokoisen maatilan, 24 hehtaaria. Nahkaakin käytetään 4 hehtaaria eli 40 000 neliömetriä.
Laaja mallisto myyntivalttina
Suomi-Soffan valtti on yli sadan sohvan mallisto. Sohvan saa myös mittatilaustyönä. Asiakas valitsee sohvamallin ja siihen mieleisensä kankaan tai nahan. Tavallisesti tilauksen saa kotiin viikossa.
Sohvan teko alkaa päällisen leikkaamisesta ja rungon kokoamisesta. Puurungon päälle liimataan pehmusteet ja toisessa päässä tehdasta on leikattu päällinen, kangas tai nahka. Kankaan leikkaa automaatti, nahka leikataan vielä käsin, mutta automaattileikkuri on tulossa. Päällinen ommellaan muotoon, ja verhoilijat kokoavat rungosta, pehmusteista ja päällisistä sohvia, nojatuoleja, mekanismituoleja ja divaaneja.
Suosituimpien mallien runkoja ja päällisiä on valmiina varastossa.
Tehtaalla kukin verhoilija kokoaa sohvan alusta loppuun. Työntekijät koulutetaan tehtaalla. Työ vaatii kädentaitoja ja hyvää silmää, esimerkiksi sohvan käsinojien on oltava saman korkuisia. Ensin opetellaan tekemään yksi malli, sitten useampia.
Kajaanin etu on osaava työvoima. Väki ei vaihdu tehtaalla yhtä vilkkaasti kuin etelässä, jossa uusi työntekijä saattaa lopettaa ensimmäiseen ruokatuntiin. Parhaillaan tehtaalla on koulutuksessa 35 ihmistä. "Täällä kaikki osaavat tehdä sohvan alusta loppuun, paitsi minä", Mauno Rautiainen kehuu alaistensa ammattitaitoa.
Kajaanin tehtaalla tilaukset kasvavat sitä mukaa, kun Suomi-Soffa avaa uusia myymälöitä. Tuotantoa tehostetaan menetelmäsuunnittelulla ja automaation lisäämisellä. Tehdas pyörii jo nyt kahta täyttä vuoroa aamukuudesta iltayhteentoista.
Kangasverhoiltuja sohvaryhmiä ostetaan enemmän kuin nahkakalustoja, mutta nahan suosio kasvaa.
Nahkaverhoilua halutaan muunkin värisenä kuin mustana tai konjakinruskeana: valkoinen nahka on nyt huudossa. Lumenvalkoisia sohvaryhmiä menee kuin kuumille kiville.
Vuodenaika vaikuttaa sohvaryhmien värivalintoihin: keväällä sohvaryhmänsä hankkivat haluavat vaaleita ja kirkkaita värejä, syksyllä taas ostetaan tummia. Maaliskuussa Kensonicin tehtaan leikkaamossa, ompelimossa ja verhoomossa näkyykin eniten vaaleita sävyjä.
Vaaleaa kangasta ei enää pelätä sohvan päällisenä lapsi- ja koiraperheissäkään, sillä likaa hylkivä käsittely suojaa sohvaa.