Marko Hamilo (toim.): Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa. Ajatus 2007.
Erich Fromm: Unohdettu kieli. Vastapaino 2007.
Marjo-Riitta Simpanen: Terveyttä taiteesta. Minerva. 2007.
Pamfletit ovat kirjoituksia, joissa vastustetaan ajan ilmiöitä ja arvostellaan tärkeistä aiheista. Näitä ei kustannusmaailmassa ilmesty liikaa, ja etenkin politiikkaan kohdistuva kritiikki tuntuu tämän päivän Suomesta puuttuvan.
Marko Hamilon pamfletti kritisoi terapioita ja arjen psykologisoitumista. Suomalaisen psykokulttuurin kritiikkiä lukeekin kuin jännittävää romaania. Sen verran mutkikkaita, ja toisaalta polkuja oikovia, ovat juonenkäänteet. Välillä teksti nousee ulottuvuuksiin, että voiko tämä olla totta. Ärtynyt kirjoittajajoukko lataa sellaisia väittämiä, että jos nämä toteutettaisiin käytännössä, kaduilla taitaisi kulkea melkoinen määrä psyykkisesti oireilevia ja todellisen avun tarpeessa olevia henkilöitä.
Etenkin Hamilo puhuu suuria sanoja kevein olankohautuksin. Tunnustautumalla sarkastiksi hän tekee selväksi, että psykoterapia on humpuukia, joka perustuu lumevaikutuksiin: "potilas voi kokea itsensä tärkeäksi, kun hienoilla titteleillä (lääk.tri, psykiatri, psykoanalyytikko) varustettu auktoriteetti ottaa vakavasti hänen tunteensa." (s. 88) Mutta mitä tapahtuisi, jos psykoanalyysit tai terapiahoidot lakkautettaisiin? Räikeimmillään kirjoittaja katsoo masennuksen kevyehkönä oireiluna, josta parannutaan ajan kanssa, tai kilauttamalla kaverille.
Biologiaa ja maantietoa opettava Susanne Björnholm pyyhkäisisi Sigmund Freudin pois psykologian oppikirjoista.
"Sigmund Freud oli lääkäri, jolla oli vilkas mielikuvitus. Hänen tarinoissaan ihmismielestä yhdistyy kiehtovalla tavalla seksi, mystiikka ja kansanpsykologia. Luomalla tunteisiin vetoavia, `järkeenkäypiä´ selityksiä negatiivisiksi kokemillemme mielenliikkeille, hän varmisti itselleen aikanaan laajan lukijakunnan."
Väitteitään Björnholm ei lähdeviitteillä valaise. Teos sisältää paljon perustelematonta, mutu-tuntuman kritiikkiä. Väitteiden lähdemerkinnät jäävät usein niukoiksi ja valikoiduiksi. Mutta totta vie, psykokritiikki on makeaa luettavaa ajankohtaisista aiheista.
Mielikuvituksen puutteesta ei voi kulttuurikriitikkoa, humanistia ja psykoanalyysin soveltajaa Erich Frommiakaan moittia.
Hänen johdatuksensa unien, satujen ja myyttien ymmärtämiseen näyttää toteen, miten symbolit tarinoissa puhuvat omaa salattua kieltään. Hän oli jo 1950-luvulla sitä mieltä, että symbolisen kielen ymmärtämistä tulisi opettaa kouluissa ja yliopistoissa.
Kuulostaa järkevältä, kun ajatellaan vaikka tänä päivänä tarpeellista medialukutaitoa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri antaa mallia 700 taideteoksen kokoelmallaan siitä, että taide sopii sairaalaan. Terveyttä taiteesta näyttää kuvien kanssa taiteen, joka sopii sairaalaan.
Selkeästi rakennettu kokonaisuus kertoo, miten taide toimii ja mitkä ovat sairaalaan sijoitettavan taiteen valintaperusteet.