Koska Irakin kansalla on puutetta jokapäiväisestä leivästä, ihmisiä ei kiinnosta sodan suuret kysymykset, pohtii Omar Bahaaldin, irakilaisten pakolaisten kansainvälisen federaation puheenjohtaja. Hän vieraili Oulussa lauantaina osallistuen sodanvastaiseen mielenosoitukseen ja kansalaisjärjestöjen paneelikeskusteluun.
Bahaaldin tuli itse kurdipakolaisena Irakista Suomeen vuonna 1990.
Järjestö perustettiin edellisen Persianlahden sodan aikaan auttamaan silloin pakolaisiksi ympäri maailmaa lähteneitä kurdeja. Aluksi järjestöllä oli osasto Turkissa, Ruotsissa ja Suomessa, mutta nykyään Euroopassa, Kanadassa ja Australiassa toimii jo 40 osastoa.
Nyt käynnissä oleva Irakin sota nostaa pakolaiskysymykset ja ihmisoikeusasiat jälleen ajankohtaisiksi.
"On keskusteltava tarkkaan, onko sodasta hyötyä Irakin kansalle ja kansainväliselle rauhalle. Mielestäni ei. Kaikki on päinvastoin. Irakissa ihmisillä on jatkuva taistelu paremmasta tulevaisuudesta, mutta tämä sota ei anna lupausta siitä eikä demokratiasta. Sodan viesti on vaarallinen."
Sotakin
on terroria
Bahaaldinilla on omakohtaisia kokemuksia Saddamin hirmuhallinnosta. Vuonna 1983 hän joutui Irakissa vankilaan ja hänet tuomittiin kuolemaan.
"Vankilassa näin satoja syyttömiä ihmisiä, jotka eivät olleet tehneet mitään. Itse olin osallistunut politiikkaan."
Bahaaldin epäilee, ettei Yhdysvaltain todellisena motiivina ole terrorismin vastainen taistelu eikä demokratian tuominen Irakiin. Hän kysyy, miksei Yhdysvallat tehnyt mitään silloin, kun Irak iski joukkotuhoaseilla pohjoisen kurdialueille.
Edellisen Persianlahden sodan jälkeen Irakissa oli kansannousu. Yhdysvaltojen mielestä Irakin olisi silloin pitänyt itse hoitaa asiansa, mistä seurasi se, että kansannousu tukahdutettiin verisesti.
Bahaaldin ottaa puheeksi Yhdysvaltojen määräämän yli vuosikymmenen taloussaarron, jonka takia on kuollut 1,6 miljoonaa ihmistä.
"Tällä sodalla USA yrittää vahvistaa omaa asemaansa. Irakin hallitus on hyvä tekosyy Afganistanin jälkeen. Myös sota on joukkomurha, ja tavalliset ihmiset kärsivät siitä", Omar Bahaaldin muistuttaa.
Koko Lähi-itä
USA:n valtapiiriin
Yhdysvallat on suunnitellut perustavansa sodan jälkeen Irakiin johtamansa militaarisen hallituksen, jopa kahdeksaksi vuodeksi. Bahaaldin arvelee, että tavoitteena on vähitellen alistaa koko Lähi-itä amerikkalaisten etupiiriin.
"Jokaiselle kansalle kuuluu oikeus valita oma hallinto, mutta tässä tapauksessa tilanne olisi toinen. Jos yksi diktaattori menee, toinen tulee tilalle. Irakilaiset taistelevat omista oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan, mutta kansan kohtalo ei USA:ta kiinnosta."
Irakissa voisi Bahaaldin mukaan aivan hyvin olla nykyaikainen demokraattinen hallinto, jossa uskonto, kansalaisuus ja rotu eivät määrittelisi kaikkia asioita, vaan oikeus ja tasa-arvo.
"Eri ryhmät, shiiat ja kurdit, ovat puhuneet, mitä heillä pitää olla. Minusta pitäisi ajatella, mitä on ihmisillä. Irakissa on moderneja kansalaisia ja hyvin vahva tasa-arvoinen liike. Se on eri asia, mitä televisiossa näytetään."
Omar Bahaaldin pelkää sodan lisäävän ääri-islamilaista terrorismia. Tällöin sodan perustelut kääntyisivät näkyvästi itseään vastaan.
"Siksi on häpeä, että Yhdysvallat käyttää terrorismia tekosyynä. Se tekee itse militaarista terrorismia. Bush sanoi WTC:n iskujen jälkeen, että kaikkien pitää valita, onko meidän puolellamme vai terrorismin puolella. Minusta molemmat ovat terrorismia."