Sodan ja Rauhan tie on uusi matkailureitti, jonka anti kohdistuu suoraan historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille. Reitti perustuu Pohjolan vanhempaan sotahistoriaan, erityisesti Suuren Pohjan sodan 1700—1721 sekä Suomen sodan 1808—1809 lukuisiin taistelukenttiin ja tapahtumiin Pohjanmaalla ja Västerbottenissa, jotka satojen vuosien ajan olivat yhtä maakuntaa.
Taistelukenttiä osuu reitin lähituntumaan pitkästi toistakymmentä, mutta tarjolla on tasapuolisesti myös omaleimaisen kulttuurihistorian parhaita paloja rauhan ajalta — tarinoita esimerkiksi häjyistä, tervanpoltosta, peltolakeuksien synnystä, pohjalaisesta rakennusperinteestä tai vaikkapa Amerikan siirtolaisuudesta — lauluja unohtamatta.
Noin 300 kilometrin matka Etelä-Pohjanmaalta Alavudelta aina Västerbotteniin Sävariin kulkee pitkin ikivanhoja kyläteitä jokivarsien kauneimmissa kulttuurimaisemissa. Reitille valmistuu kaksi uutta opastuskeskusta kesään 2004 mennessä: Ruona 1808 Kuortaneelle Etelä-Pohjanmaalle sekä Sävar — Ruotsin viimeisen taistelun kenttä Sävariin Länsi-Pohjaan.
Karoliinikeskus, joka liittyy Suureen Pohjan sotaan ja isoonvihaan 1700-luvun alussa, valmistuu kesäksi 2005 Isoonkyröön. Oravaisissa sijaitseva Vänrikki Stoolin keskus liittyy reittiin neljäntenä opastuskeskuksena. Lisäksi reitin varteen pystytetään informaatiopisteitä, joiden valmistumisaikataulu on 2004—2005.
Sodan ja Rauhan tie rakentuu kolmivuotisena Interreg III A -projektina, jota hallinnoi Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoella. Rahoittajia ovat Kvarken-MittSkandia, Pohjanmaan liitto, Västerbottenin lääninhallitus, Uumajan kaupunki sekä Isonkyrön ja Kuortaneen kunnat. Merenkurkun historiamatkailuhanke päättyy keväällä 2005.