Brysselin flaamilaisen kansallisteatterin KVS:n suuren näyttämön katsomosta kuuluu vaikeasti matkittava nauru.
Vinkeä höhötys kuuluu belgialaisdramaturgi Ivo Kuylille, jota huvittaa suuresti, kun näyttämöllä kukkalaite päässä juoksenteleva, käsittämätöntä mongerrusta huuteleva hikinen Hannu-Pekka Björkman onnistuu kielimuurista huolimatta saamaan saunovalta suomalaisporukalta kutsun istua lauteille.
Käynnissä ovat Smeds Ensemblen ensimmäisen kansainvälisen suurproduktion Mental Finlandin harjoitukset vain muutamaa päivää ennen pitkään odotettua ja loppuunmyytyä ensi-iltaa.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Kristian Smedsin perustaman ja hänen nimeään kantavan teatteriryhmän näytelmää on valmisteltu ja harjoiteltu viime syksyn ajan seitsemän näyttelijän ja seitsemän tanssijan voimin sekä Suomessa että Belgiassa, ja vuodenvaihteessa koko työryhmä siirtyi Brysseliin hiomaan esitystä ensi-iltakuntoon.
Lopputulos arvoitus
Paikalla parveilevat belgialaismedian edustajat haukkovat henkeään ja naurahtavat epäuskoisesti, kun saunojien keskellä riemuitseva Björkman vihtoo vimmatusti itseään oluttölkki kädessään, vaikka vasta hetki sitten hänen läheisensä menettivät henkensä silmittömässä tulituksessa.
Paljon muuta ei tiedotusvälineille sitten näytetäkään, ja sekös Kuyliä hykerryttää.
"Juuri yllätyksellisyys on ominaista Smedsin tekemälle teatterille, ja yllätyksen brysseliläisyleisö tuleekin saamaan", Kuyl uskoo.
Kukaan Smeds Ensemblen porukastakaan ei tunnu tietävän, missä mallissa esitys on keskiviikkona, ei edes dramaturgi, jonka tehtävänä on miettiä ohjaajan kanssa, mihin suuntaan tarinaa viedään.
Jännityksen aistii jokainen paikallaolija. Lopputulos paljastuu vasta parin päivän päästä.
"Tehtäväni on toimia brysseliläisyleisön edustajana, antaa palautetta ja keskustella ohjaajan kanssa hänen tekemistään ratkaisuista, mutta ei juuri muutoin puuttua esityksen sisältöön", Kuyl kuvailee.
Houkuteltiin kauan
Kuyl on silminnähden tyytyväinen, että produktio näkee viimein päivänvalon.
"Useita vuosia yritin saada Smedsin vakuuttuneeksi siitä, että hänen on tultava ryhmänsä kanssa Brysseliin, ja viimein hän suostui saatuaan vapaat kädet toteuttaa visioitaan."
Produktio sai Kuylin mukaan alkunsa jo 2000-luvun alussa, kun Smeds tapasi belgialaisia teatterintekijöitä Baltic Circle -festivaaleilla. Lähes kaikki Smedsin ohjaamat esitykset nähnyt Kuyl halusi suomalaisohjaajan jo tuolloin työskentelemään KVS-teatteriin.
"Minut vakuutti heti suomalainen fyysisen teatterin perinne, Smedsin voimakas vitaalisuus ja ammattitaito, vaikka en suomea ymmärrä lainkaan",
Kuyl suitsuttaa.
Vaikka Mental Finlandissa puhutaan muitakin kieliä kuin suomea, sen verran armollinen videokuvaa, tanssia ja perinteistä teatteria sekoittava esitys on, että se on myös tekstitetty hollanniksi, ranskaksi ja englanniksi.
Brysseliläisteatteri ottaa kuitenkin harkitun riskin tuodessaan yhden kaikkien aikojen kalleimmista suomalaisista teatterituotannoista ulkomaalaisen yleisön nähtäväksi.
"Uskon, että riski kannattaa, sillä lippuja yhdeksään esitykseen on myyty hyvin ja paikallinen media on ollut teoksesta erittäin kiinnostunut", Kuyl arvelee.
Smeds itse suhtautuu nöyrästi belgialaiskollegojensa kehuihin.
"Minkä muun maan kansallisteatteri päästäisi tällaisen puolikriminellin ryhmän täyttämään oman suuren näyttämönsä", Smeds kyselee.
Tärkeimpiä ohjaajia
KVS:n taiteellinen johtaja Jan Goossens muistuttaa, ettei tilanteessa ole mitään tavatonta.
"Kansainvälinen yhteistyö on aina ollut osa flaamilaista teatterin tekemistä. Olemme kaupungissa toimiva teatteri, joka haluaa antaa tilaa myös erilaisille kokeellisille esityksille. Kukapa ei haluaisi tarjota näyttämöään yhdelle tämän hetken tärkeimmistä ohjaajista", Goossens perustelee.
Hän muistuttaa, että kysymyksessä on jo neljäs kerta kun Smeds vierailee Brysselissä.
Muun muassa Huutavan ääni korvessa -esitys muutamia vuosia sitten oli Belgiassa menestys. Kuyl on niin ikään tuohtunut kysymyksestä, miksi outo nomadinen teatteriseurue on saanut kutsun ulkomaille.
"Jo viime syksynä Pasilan konepajalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa ihmettelin suomalaismedian vähättelevää asennetta. Suoraan sanoen tunsin silloin oloni syylliseksi ja typeräksi", Kuyl ihmettelee.
Henkistä tilaa
Kuyl tietää, että esitys puhuttelee belgialaisyleisöä, koska Mental Finland ei ole pelkästään suomalaisen mielenmaiseman myyttinen kuvaus vaan surrealismin sävyttämä musta komedia koko nyky-Euroopan henkisestä tilasta.
"Belgia ja Suomi ovat molemmat pieniä EU-maita, jotka jakavat samoja huolia. Siksi odotan, että teos kommunikoi paikallisen yleisön kanssa, vaikka sen suosiota onkin vaikeaa ennustaa", Kuyl sanoo.
Suomessa Mental Finland nähdään ensi syksynä Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Esitys vierailee loppuvuodesta myös Euroopan kulttuuripääkaupungeissa Itävallan Linzissä ja Liettuan Vilnassa sekä mahdollisesti myös Pietarissa.
Kohtauksen päätteeksi Björkman hyppää lavalta yleisön joukkoon ja ojentaa toisessa rivissä istuvalle katsojalle puhki hakkaamansa saunavihdan. Salissa tuoksuu koivu.
Mental Finland ensi-illassa Brysselissä keskiviikkona 11.2.