Kerroksittain risaisia kankaita, ruostuneita peltilevyjä, rikkinäisiä tiiliä ja ylijäämäpuutavaraa. Niistä on rakennettu väliaikaisen oloisia suojia, joihin ei rakentajalla usein ole laillista omistusoikeutta. Kummallisia sähkövirityksiä. Ahtautta ja ääniä. Kannettua vettä. Kujille viskattuja ja siihen jääneitä jätelasteja. Maaseudun muuttajia, joita houkuttelee kaupunkiin mahdollisuus löytää työtä ja elanto.
Tällaisissa naapurustoissa, slummeissa, hökkelikylissä ja kadunvarsiasutuksissa, elää nykyisin yli 827 miljoonaa ihmistä.
Asukkaiden puolesta töitä tekevät kutsuisivat slummeja mieluiten nimellä "migrant cities", siirtolaiskaupunki.
YK:n kaupunkirakentamiseen keskittyvän organisaation UN Habitatin mukaan hökkelikylien määrä on kasvanut ja kasvaa kaiken aikaa, vaikka hallitukset ovat tehneet työtä slummiutumista vastaan ja vaikka niiden asukkaiden suhteellinen osuus on laskenut urbanisoituvassa maailmassa.
Hökkelikyliä sikiää köyhissä kehitysmaissa, missä kaupunkilaisista ja kaupunkeihin muuttaneista jo joka kolmas asuu slummeissa.
Massiivisimmillaan asujaimistot ovat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Intian ja Kiinan vuoksi Etelä- ja Itä-Aasiassa.
UN Habitatin tuorein raportti kaupunkien tilasta varoittaa, et-
teivät yritykset lieventää kaupunkien elintasokuiluja ja vähentää slummeissa asuvien määrää ole onnistuneet tyydyttävästi, varsinkaan kun muistetaan, että 50,6 prosenttia maailman väestöstä asuu jo muualla kuin maaseudulla.
Lue lisää slummeista perjantain Kalevasta!