Ljubljana
Kun Slovenian tuleva Nato-armeija esittelee toimintaansa, se vie vieraansa korkealle vuorelle. Kevät on jo pitkällä, kirsikat kukkivat laaksoissa, mutta ylhäällä on vielä lunta. Vuoristo on slovenialaisille tutuin taistelumaasto.
Slovenialaiset ovat juuri sanoneet "kyllä" Natolle yllättävän selkeästi. Kuusi vuotta sitten Nato antoi Slovenialle pakit. Nyt Slovenian armeija on parhaiten valmistautunut Nato-tulokas.
Slovenian armeija on selvästi valmiimpi läntiseen yhteistyöhön kuin esimerkiksi Unkari, Tshekki tai Puola neljä vuotta sitten, jolloin ne liittyivät Natoon.
Ongelmitta muutos puolustusvoimissa ei ole sujunut Sloveniassakaan. Jugoslavian jäljiltä puolustusvoimat perustuivat pieniin alueellisiin puolustusyksiköihin. Johtojärjestelmä oli kaukana Naton vaatimuksista.
Vanhat veteraanit
ja uudet rambot
Itsenäisyystaistelussa aluepuolustus osoittautui onnekkaaksi. Slovenia pystyi Jugoslavian hajoamissodan alkaessa mobilisoimaan 35 000 miestä aseisiin kuudessa tunnissa.
"Sitä voi sanoa ihmeeksi, enää se ei onnistuisi", sanoo Slovenian puolustusministeriön sotilasosaston Nato-koordinoija, eversti Dragan Bavcar.
Slovenian itsenäisyyssota kesällä 1991 oli ohi vajaassa kahdessa viikossa.
Slovenian armeija on pieni. Sen vahvuus on vain 7 600 sotilasta ja reserviläisiä on 61 000. Toistaiseksi Sloveniassa on vielä yleinen asevelvollisuus, mutta vuonna 2004 armeija muuttuu kokonaan ammattimaiseksi ja reservi kootaan vapaaehtoisista.
Muutos on raju. Armeijan uuden hengen luomisessa on omat synnytystuskansa. Upseeristossa on edelleen vanhoja Jugoslavian armeijan veteraaneja, ja uuden sukupolven käsitys Nato-sotilaista on usein peräisin Rambo-elokuvista. Näkemysten yhteensovittaminen on joskus vaikeaa.
Eversti Dragan Bavcar sanoo, että Slovenian armeijan rooli Natossa on enemmän laadullinen kuin määrällinen. Bavcar muistuttaa, että Jugoslavian armeija oli aikanaan korkeatasoinen ja hyvin johdettu, toisin kuin esimerkiksi monet Varsovan liiton maiden armeijat.
"Natossa ollaan oltu yllättyneitä kuinka valmiita me olemme sopeutumaan sen komentojärjestelmään. Kaikki sotilaamme puhuvat englantia", kehaisee Bavcar.
Saarto pakotti
omiin ratkaisuihin
Slovenia oli Jugoslavian hajoamissotien vuoksi 1990-luvun alkupuolella kauppasaarrossa kuten muutkin alueen valtiot. Slovenian armeija ei jäänyt pyörittelemään peukaloitaan tarvikehankinnoissa, vaan kehitteli omia ratkaisuja kalustopulaansa. Tämän tuloksena suomalaista Pasia vastaavat panssaroidut ajoneuvot ovat slovenialaisvalmisteisia.
"Teimme yhteistyötä mm. Israelin kanssa. Sieltä saimme esimerkiksi apua viestintäyhteyksien rakentamisessa", sanoo luutnantti Dimitri Sezun johtaessaan ammattisotilaiden talonvaltausharjoitusta Ljubjanan lähistön vuorilla.
Osasto on piakkoin lähdössä Bosnian Dobojhin josta suomalaiset poistuivat jokin aika sitten.
Pian löytyy myös toinen yhteys Suomeen. Slovenian armeijan käyttämät suojanaamarit ovat pääosin suomalaisvalmisteisia.
"Pienellä armeijalla ei ole varaa hankkia huonoa, siksi päädyimme suomalaisvalmisteisiin", sanoo luutnantti Sezun.
Slovenialaiset upseerit ovat tyytyväisiä armeijan ammattimaistumiseen. Joukot ovat motivoituneimpia kuin asevelvolliset, eikä tulijoista ole pulaa. Armeijaan on tungos, ja puolustusvoimat voivat valita parhaat.
Viime vuonna pyrkijöitä oli 1 500, joista 700 otettiin koulutukseen. Hakijoista kolmasosa oli naisia. Nykyisistä 5 000 ammattisotilaasta 13 prosenttia on naisia.
Armeija maan suurin työnantaja
"Olemme maamme suurin työnantaja ja pystymme tarjoamaan tulijoille kansainvälisen työympäristön", sanoo puolustusministeriön valtiosihteeri Milan Jazbec.
Valtiosihteerin sanat vahvistavat korpraalit Matej Vide ja Srebrenko Zagovic harjoitusten lomassa korkealla vuoren laella.
"Valmistaudumme Bosniaan, jossa olimme jo kaksi vuotta sitten. Kieltämättä ulkomaiset komennukset olivat pääsyy sotilasuran valintaan. Myös armeijan säännöllinen elämäntapa viehättää meitä", sanovat kolme vuotta armeijassa olleet ammattikorpraalit.
Myös palkka on houkutteleva. Perusoppivelvollisuutensa suorittaneen rivimiehen alkupalkka on 700 euroa, mutta kansainvälisissä tehtävissä se nousee 2 500 euroon kuukaudessa. Keskipalkka Sloveniassa on runsaat 1 000 euroa kuukaudessa.