Slo­ve­nias­sa kasvaa maail­man vanhin vii­ni­köyn­nös – jäl­ki­ruo­ka­ka­kus­sa voi olla yl­lä­tyk­se­nä kerros sian­ras­vaa

Parasta ilmakuivattua kinkkua saadaan pitkäkarvaisesta ja runsasrasvaisesta mangalitza-villasiasta. Sloveniassa sian rasvaa voi löytyä jopa jälkiruoista.

Jo muinaiset egyptiläiset hyödynsivät kurpitsoja. Tänä päivänä kurpitsaöljy on iso hitti maailmalla, kertoo öljy-yrittäjä Gorazd Kocbek.

Yrittäjä Janko Kodila esittelee sianlihatuotteisiin erikoistuneen yrityksensä tiloissa satoja kuivumassa olevia kinkkuja. Ennen vanhaan niitä kuivattiin talojen katoilla.

Slovenia tuottaa vuosittain noin 90 miljoonaa litraa viiniä. Kolme neljäsosaa siitä on valkoviiniä.

Makumatka Sloveniaan vie kurpitsaöljyjen, viinien, kinkkujen ja muiden tuhtien ruokien luo.

Slovenia mainostaa olevansa ainoa maa, jonka nimessä on rakkaus, ”love”. Sloveniaan onkin helppo rakastua. Maisemat vuorijonoineen ja vesistöineen ovat sykähdyttäviä, ja ravintoloissa tarjotaan reilun kokoisia tuoreista raaka-aineista valmistettuja lähiruoka-annoksia. 

Poimimme parhaat tärpit ruokamatkalle Sloveniaan.

Kurpitsaöljy kelpaa sheikeillekin

Kurpitsaöljy on Slovenian vastine oliiviöljylle. Kurpitsaöljyä käytetään oliiviöljyn tapaan salaatinkastikkeessa, mutta sillä maustetaan niin suklaata kuin jäätelöäkin.

– Sloveniassa on aina tiedetty kurpitsaöljyn terveysvaikutuksista, mutta nyt öljyt ovat iso hitti myös maailmalla, kertoo kolmannen polven kurpitsaöljy-yrittäjä Gorazd Kocbek.

Jo muinaiset egyptiläiset hyödynsivät kurpitsoja. Tänä päivänä kurpitsaöljy on iso hitti maailmalla, kertoo öljy-yrittäjä Gorazd Kocbek.

Hän isännöi isoisänsä vuonna 1929 perustamaa pientä kurpitsaöljypuristamoa ja maistattaa vieraille niin kylmä- kuin lämminpuristettujakin kurpitsaöljyjä sekä kurpitsansiemenillä maustettua salamia ja tummaa suklaata.

– Kurpitsoja hyödynsivät jo muinaiset egyptiläiset ja kiinalaiset. Kurpitsa on todellinen vitamiini- ja hivenainepommi, Kocbek kertoo.

Öljyjä saa maistella ilmaiseksi, ja puristamon pikkukaupasta voi ostaa öljyjen lisäksi myös paahdettuja kurpitsansiemeniä ja suklaita.

Vaatimattoman oloisen puristamon tuotteet on silattu tyylikkäillä etiketeillä. Noin viidennes tuotannosta menee vientiin. Asiakkaana on myös Yhdistyneiden Arabiemiraattien korkeimman rakennuksen, Burj Al Khalifan huipulla sijaitseva ravintola.

Kinkkuja ja kerroskakkuja

Dober tek! Hyvää ruokahalua!

Slovenialainen keittiö on saanut vaikutteita niin lähialueilta Euroopasta kuin turkkilaisten 400-vuotiselta valtakaudelta. Slovenia alue on ollut kauppareittien kohtauspiste ja kauppiaiden mukana vaikutteita on tullut kaikkialta maailmasta.

– Perinteisessä slovenialaisessa ruuassa ei ole tai ollut lihaa, koska se oli kallista. Nyt otamme vahingon takaisin, naurahtaa sianlihatuotteisiin erikoistuneen Kodila-yrityksen omistaja Janko Kodila.

Yrittäjä Janko Kodila esittelee sianlihatuotteisiin erikoistuneen yrityksensä tiloissa satoja kuivumassa olevia kinkkuja. Ennen vanhaan niitä kuivattiin talojen katoilla.

Kodila on ravintola ja kinkkutehdas, joka myy paitsi sianlihatuotteita myös paikallisten pientuottajien elintarvikkeita kuten hunajaa sekä viinejä.

Kodilassa voi nauttia tuhdin lounaan tai käydä vain opastetulla kierroksella, jolla päästään katsomaan satoja kuivumassa olevia kinkkuja, jotka aiemmin kuivattiin talojen katoilla.

Parasta ilmakuivattua kinkkua saadaan pitkäkarvaisesta ja runsasrasvaisesta mangalitza-siasta eli villasiasta. Sloveniassa kasvissyöjän kannattaa olla tarkkana, sillä sian rasvaa voi löytyä jopa jälkiruuista.

Perinteinen jälkiruokaherkku on prekmurska gibanica -kerroskakku, jonka lähes 20 kerroksessa on muun muassa saksanpähkinän ja unikonsiementen sekä kotijuuston lisäksi myös kerros sianrasvaa.

Maailman vanhinta viiniä

Slovenia on myös viinimaa. Slovenian 28 000 viinitilaa tuottavat noin 90 miljoonaa litraa viiniä vuosittain. Slovenialaiset nautiskelevat suurimman osan viineistään itse ja vain noin kuusi miljoonaa litraa menee vientiin. Valtaosa, 75 prosenttia, Slovenian viinituotannosta on valkoviinejä.

Slovenia tuottaa vuosittain noin 90 miljoonaa litraa viiniä. Kolme neljäsosaa siitä on valkoviiniä.

Slovenialaiset ylpeilevät sillä, että Slovenian alueella viljeltiin viiniköynnöksiä jo 300–400-luvuilla ennen ajanlaskun alkua, jo ennen kuin roomalaiset toivat viininviljelyn esimerkiksi Ranskaan.

Slovenia on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman vanhimman viinin tittelillä. Mariborin kaupungissa, 1600-luvulta peräisin olevan talon seinustalla kasvaa maailman vanhin viiniköynnös, jonka ikä on noin 400 vuotta.

Viiniköynnösvanhus tuottaa vuodessa 35–55 kiloa rypäleitä, joista tehty viini pakataan neljänneslitran vetoisiin pikkupulloihin. Viinipulloja annetaan lahjaksi maailman merkkihenkilöille, ja pullo on lähinnä Slovenian rikkaan viiniperinteen symboli. Maailman vanhimman rypäleitä tuottavan köynnöksen viini ei ole erityisen hyvää, joidenkin arvioiden mukaan jopa pahaa.