Slovakian uudesta kielilaista leviää maailmalla kauhutarinoita. "Unkariksi puhumisesta saa 5 000 euron sakot" ja slovakianunkarilaisilta puolestaan "viedään taas kansalaisoikeudet".
Huhut eivät pidä paikkaansa. Siitä voi varmistua lukemalla lain esimerkiksi parlamentin verkkosivuilta.
Slovakianunkarilaiset voivat entiseen tapaan asioida kaksikielisillä alueillaan unkariksi, myös kaikissa virastoissa. Slovakiassa julkaistut unkarinkieliset lehdet, radio- ja tv-asemat toimivat entiseen tapaan, unkarinkielinen yliopisto opettaa normaalisti, slovakianunkarilaisten kaksi puoluetta jatkavat parlamentissa.
Kielilain kuitenkin toivotaan mahdollistavan slovakinkielisen asioinnin Etelä-Slovakiassa. Esimerkiksi Slovakian eteläisiin virastoihin pitäisi saada myös slovakinkieliset kyltit unkarinkielisten rinnalle. Tai esimerkiksi pysäkeille aikataulutiedot myös virallisella kielellä.
Laki jopa saattaa auttaa siinä, että slovakki saisi Slovakiassa ravintolassa slovakinkielisen tai kaksikielisen ruokalistan. Kansalliskiihkoisimmat unkarilaiset käsittävät tämän kuitenkin sorroksi. Etelään saapuvien slovakkien ikään kuin oletetaan ensin opettelevan unkaria.
Laki "valtion kielestä" ajanmukaistaa vanhaa vuoden 1995 kielilakia. Slovakiassa puhuttavien vähemmistökielten kuten unkarin, tshekin, romanin, rusiinin, puolan ja saksan asema taas on säädelty erillisessä, 1999 hyväksytyssä laissa.
Ulkoministeri Miroslav Lajcakin mukaan valtiokielilain uudistus ei supista, vaan laajentaa vähemmistökielten käytön mahdollisuuksia.
Sen sijaan lakiuudistus karsii raskaalla kädellä anglisismien käyttöä.
Englanninkielisestä saastasta esitetään usein mallina Nokian Connecting People - jättimainokset. Sen voi sanoa myös slovakiksi, ovat lain puolustajat vinoilleet. Unkari on jo aikaisemmin hyväksynyt samantapaisen lain.
Kielilain varjolla pyörivä Slovakian vastainen huhumylly sen sijaan vahingoittaa entisestään Unkarin ja Slovakian virallisia suhteita, jotka viikonvaihteessa jälleen kerran kelautuivat nollille.
Slovakian ulkoministeriön piti lopulta diplomaattisella nootilla torjua Unkarin presidentin Laszlo Solyomin pääsy Slovakian alueelle mielenosoituksellisesti eli juuri vuoden 1968 miehityspäivänä 21. elokuuta.
Slovakian koko valtiojohdon yhdessä ja erikseen ennalta esittämät pyynnöt eivät tehonneet. Samantapaisen kohtalon Solyom on kokenut yrittäessään vierailla Serbian tai Romanian unkarilaisalueilla.
Kiistely kielilaista on raskaamman kaliiperin ase. Unkari on jo valittamassa Slovakian parlamentin hyväksymästä laista kaikkiin Euroopan elimiin ja muun muassa Yhdistyneisiin kansakuntiin.
Slovakian pääministeri Robert Fico muistuttaa toistuvasti Unkarin johtajille, että Slovakia ei enää kuulu Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maihin. Presidentti Laszlo Solyomin visiitin tarkoituksena olisi juuri ollut osallistua naapurissa Unkarin perustajan Pyhän Tapanin patsaan paljastustilaisuuteen.
Tshekkoslovakia, ja sen osana Slovakia, syntyivät 1918 sodassa hajonneen Itävalta-Unkarin raunioille. Vaikka Trianonin rauha 1920 edelleen kirvelee Unkarissa, Slovakia kuitenkin itse päättää asioistaan ja alueestaan myös yhteisen EU:n ja Naton puitteissa.
Slovakian 5,4 miljoonasta asukkaasta noin puoli miljoonaa ilmoittaa kansallisuudekseen unkarilainen. Joukkoon kuuluu myös runsaasti romaneja.