Vaikean skitsofrenian hoitoon on kehitetty uusi lääkeyhdistelmä. Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa toteutetussa tutkimuksessa vaikeaa skitsofreniaa sairastavien lääkitykseen lisättiin yleensä epilepsian hoidossa käytettävää lamotrigiinia.
Tutkimukseen osallistui 34 Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa hoidettavaa kroonista skitsofreniaa sairastavaa potilasta, joilla oli pitkäaikaisia vaikeita oireita. Heidän klotsapiinilääkitykseensä lisättiin asteittain joko lamotrigiinia tai lumelääkettä.
Klotsapiinia käytetään hoitona niillä skitsofreniapotilailla, joita ei pystytä auttamaan riittävästi muilla antipsykoottisilla lääkkeillä. Noin viisi prosenttia skitsofreenikoista on kaikelle lääkitykselle resistenttejä.
"Tähän mennessä ei ole pystytty osoittamaan, että mikään farmakologinen hoito tehoaisi hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Nyt tutkimustulosten mukaan lamotrigiinin lisääminen klotsapiinilääkitykseen helpottaa eritoten harhaluuloja, hallusinaatioita, jännittyneisyyttä ja tarkkaavaisuuden puutetta", kertoo tutkimusta johtanut professori Jari Tiihonen Helsingin yliopistosta.
Tiihonen arvioi, että lamotrigiinin yhdistäminen klotsapiinilääkitykseen hyödyttäisi Suomessa noin viittäsataa skitsofreniapotilasta. Mukana olleista potilaista kahden oireet vähenivät niin, että heidät voitiin kotiuttaa. Keskimääräinen sairaalassaoloaika oli seitsemän vuotta.
Tutkimuksen perusteella ei Tiihosen mukaan voida kuitenkaan arvioida sitä, vähentäisikö epilepsialääke skitsofrenian oireita yksinään käytettynä tai yhdistettynä johonkin muuhun antipsykoottiin kuin klotsapiiniin.
Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka, Hyks Lapinlahden sairaala, Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka, Niuvanniemen sairaala, Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja Vanhan Vaasan sairaala.
Skitsofreniaa sairastaa runsas prosentti suomalaisista. Suomen mielenterveysseuran mukaan sen aiheuttamat kansantaloudelliset kustannukset ovat vähintään kolme miljardia markkaa vuodessa, ja rahassa mitattuna skitsofrenia aiheuttaa enemmän terveyshaittoja kuin esimerkiksi tupakka.
Viime vuosina skitsofrenian hoito on edistynyt monella tavoin, ja yhä suurempi osa sairastuneista kykenee palaamaan normaaliin elämään. Suomen mielenterveysseuran varovaisten arvioiden mukaan kolmas osa skitsofreniaan sairastuneista paranee oireettomiksi ja yksi kolmasosa oireilee vielä joskus jatkossakin. Ainoastaan yhdessä kolmasosassa potilaista sairastuminen näyttää toistaiseksi johtavan sairauden pitkäaikaistumiseen, mutta heitäkin voidaan auttaa takaisin yhteiskuntaan.
Skitsofreniaan sairastunut pyrkii eristäytymään todellisuudesta. Sen rinnalle syntyy ikään kuin oma sisäinen maailma. Sairastunut uskoo todeksi asioita, joita muut eivät havaitse tai pidä totena. Sairastumishetkellä mieli hajoaa ja sairaalla on usein harha-aistimuksia: hän kuulee, tuntee tai näkee sellaista, mikä syntyy hänen omassa mielessään ja on hänelle todellista. Sisäisen maailman muutos ja siihen liittyvät pelot ja hämmennys vaikeuttavat elämää niin, että on vaikea toimia samalla tavoin kuin ennen.