Elitserien
Oulu Kun Kärpät etsi 1990-luvun lopulla vielä oikeita askelmerkkejään matkalla SM-liigaan, Kimmo Koskenkorva nousi nopeasti joukkueen kulttipelaajaksi, jonka nimeen jotkut kärppäfanit vieläkin vannovat.
Hän kuitenkin halusi hakea uusia haasteita, siirtyi Tapparaan 2002 ja voitti heti seuraavana keväänä liigakultaa.
"Mestaruus Tapparassa 2003 - ja vielä Kärppiä vastaan Raksilassa - on tähän mennessä urani kovin juttu, mutta kyllä liiganousu keväällä 2000 nousee lähes rinnalle. Oli se niin iso asia Kärpille ja Oululle ja koko alueen ihmisille", Koskenkorva hehkuttaa.
Koskenkorva, 30, aloitti torstaina toisen kautensa Ruotsin elitserienin Skellefteå AIK:n mustakeltaisessa univormussa. Hän on saanut huomata, että Skellefteå on Ruotsin ehkä kiekkohulluin kaupunki.
"Kun joukkueella oli elokuun 1. päivänä perjantai-iltana ensimmäiset harjoitukset, katsomossa oli 4 200 fania. Tämä kuvastaa hyvin, kuinka älytön kiekkoinnostus täällä on", Koskenkorva toteaa.
Skellefteåssa vierailleet Koskenkorvan suomalaisystävät haukkoivat henkeään, kun he kävivät viime kaudella paikan päällä aistimassa ruotsalaisen katsomokulttuurin syvintä olemusta.
"Ruotsissa kannustetaan ja pidetään ääntä koko ottelun ajan, vaikka joukkue olisi tappiollakin. Suomessa katsomo innostuu vain ylivoimatilanteissa tai vasta play off -peleissä", Koskenkorva vertailee.
Skellefteån kotiareena vetää 6 001 katsojaa. Viime kauden keskiarvo oli 5 200 katsojan kieppeillä.
"Kun joukkueella on pikkuisenkaan tärkeämpi peli, areena on varmasti täynnä", Koskenkorva mainitsee.
Paitsi katsomokulttuurissa myös itse kaukalossa erot Suomeen verrattuna ovat kiistattomat.
"Minullakin meni pitkä tovi, ennen kuin totuin täkäläiseen pelitapaan. Täällä ei pelata niin fyysistä kiekkoa kuin Suomessa, ja kiekkoa pidetään paljon enemmän."
Skellefteåssa asuu noin 35 000 ihmistä. Se onkin Ouluun (133 000) verrattuna pikkukaupunki. Rahaa 80 miljoonan kruunun (8,3 milj. euroa) budjettia pyörittävälle Skellefteå AIK:lle kuitenkin riittää.
"Sponsoreina on alueen isoja yrityksiä kuten kaivosyhtiö Boliden, joka louhii ainakin kultaa ja hopeaa sekä energiayhtiö Skellefteå Kraft", Koskenkorva tietää.
Raha näkyy myös matkustustavassa.
"Lähikaupunkeihin menemme bussilla, mutta Etelä-Ruotsiin joko reittilennoilla tai charterilla."
Pelaamassaan yhdeksässä harjoitusottelussa Koskenkorva teki 1+6=7 pistettä.
"Mukaan mahtui huonompia, mutta myös parempia pelejä", hän muistaa.
Koskenkorva viihtyy Skellefteåssa niin hyvin, että uran suuntaviivat pitänevät hänet Ruotsissa vielä pitkään.
"Ei täältä ole minnekään kiire. Jos ura ei jatku täällä Skellefteåssa, niin toivottavasti jossain muualla Ruotsissa. Esimerkiksi täkäläinen rahastointisysteemi palkanmaksussa on verotuksellisesti aikamoinen hyöty Suomeen verrattuna", Koskenkorva toteaa.
Koskenkorva bongattiin viime kesänä muun muassa Raksilan uimahallista, missä hän treenasi vesijuoksua.
"Vuokrasimme vaimon kanssa Oulusta asunnon ja olimme siellä kaksi kuukautta. Selässä on pieni välilevyn pullistuma, se ei vaadi leikkausta, mutta raskailla painoilla en ole nyt treenannut."
Onko paluu Ouluun ja Kärppiin joskus ajankohtainen?
"Kyllähän se mielessä välillä käy, eikä missään tapauksessa ole pois suljettu juttu", Koskenkorva visioi.
Koskenkorvan lisäksi Ruotsin elitserienissä entisistä kärppäläisistä pelaavat Timrån Mikko Lehtonen, Kimmo Lotvonen, Mika Pyörälä ja Petr Tenkrat, Södertäljen Hannes Hyvönen ja Topi Jaakola sekä Färjestadin Eero Somervuori ja Ari Vallin.
Elitserienissä Frölunda ja HV-71 ottivat maanantaina varaslähdön. Varsinainen avauskierros oli torstaina: Skellefteå-Rögle, Timrå-HV-71, Brynäs-Färjestad, Djurgården-Luulaja, Södertälje-Frölunda, Linköping-MoDo.
