Skanska vä­hen­tää 600 työ­paik­kaa Suo­mes­ta

Rakennuskonserni Skanska aikoo vähentää Suomesta 600 työpaikkaa. Yhtiö perustelee leikkauksia asuntokaupan hidastumisella ja rakennusalan taantumalla. Skanska arvioi ensi vuoden liikevaihdon supistuvan noin 15 prosentilla.

Skanska vähentää Suomesta 600 työpaikkaa.
Skanska vähentää Suomesta 600 työpaikkaa.
Kuva: Tapio Maikkola

Rakennuskonserni Skanskan rajut työvoiman vähennykset kolahtavat ikävästi Ruotsin kiihtyvällä vauhdilla heikentyneisiin työmarkkinoihin. Skanska vetoaa asuntorakentamisen kysynnän heikentymiseen ja aikoo vähentää 3 400 henkeä, joista 2 000 Ruotsissa, 800 Norjassa ja 600 Suomessa. Vähennykset koskevat sekä toimihenkilöitä että rakennustyöläisiä.

"Pahoittelen irtisanomia, jotka koskevat monia työntekijöitämme ja heidän perheitään. Nykyisessä tilanteessa olemme pakotettuja sovittamaan miehitystämme ja kustannuksia vastaamaan Pohjolan asuntorakentamisen tasoa", Skanskan konsernijohtaja Johan Karlström valitteli tiistaina. Hänen mukaan toimenpiteet ovat välttämättömiä, koska asuntorakentamisen lisäksi myös muut rakentamissektorit ovat hiljentyneet.

Skanska arvioi että osa väen vähentämisestä hoituu luonnollisella poistumalla ja eläkeratkaisuilla. Skanskalla on toimintaa useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa. Konsernin palkkalistoilla on yhteensä 60 000 työntekijää, joista Pohjoismaissa 20 500. Skanskan viime vuoden liikevaihto nousi 139 miljardiin kruunuun (noin 14 miljardia euroa).

Rakentajat kaipaavat hallitukselta uutta remonttipakettia

Vaikka Skanskan ilmoitus työvoiman vähentämisestä oli ikävä, se ei yllättänyt Ruotsissa ketään. Syksyn rahoituskriisin seurauksena uusien asuntojen kysyntä on heikentynyt olennaisesti. Kaksi muuta suurta rakennusyhtiötä NCC ja JM ovat jo aiemmin ilmoittaneet irtisanomisista ja niiden lisäksi kymmenet pienemmät rakentajat.

Rakennustyöväenliiton puheenjohtaja Hans Tilly ehdotti tiistaina, että Ruotsin hallitus päättäisi takavuosien kaltaisesta remonttituesta, joilla asuntojen korjaus, muutos- ja lisärakentamista vauhditettaisiin. Myös työnantajapuoli kaipasi poliitikkojen apua.

Ruotsin rakennusteollisuuden mielestä poliitikkojen tulisi nyt ohjata julkisia voimavaroja yhteiskunnan perusrakenteiden kuten maanteiden, rautateiden sekä vanhan asuntokannan peruskorjaamiseen. Esimerkiksi vuosina 1960-1975 rakennetut niin sanottuun miljoona-ohjelmaan kuuluvat asunnot odottavat yhä peruskorjausta.

Ilmoita asiavirheestä