"Ei näitä voi vielä esitellä", Suvi West parahti alkuviikosta Inarissa saamelaismuseo Siidassa. Vain päivä ennen alkuperäiskansojen elokuvafestivaalin avajaisia paikat olivat rempallaan. Sähköpiuhoja roikkui siellä täällä, puuttui tuoleja, lamppuja ja vaikka mitä.
Viimeiset hetket ennen ensimmäisen filmin pyörähtämistä käyntiin ovat Westin mukaan aina samanlaisia, yhtä tunteiden vuoristorataa.
"Sitä miettii, ettei tästä tule mitään enkä ikinä enää ryhdy tähän hommaan. Toisena hetkenä on niin hyvä olla, kun asiat rullaavat", festivaalijohtaja West naurahtaa.
Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat on pienelle Inarin kirkonkylälle iso ja tärkeä voimien ponnistus. Tämänvuotinen festivaali avattiin keskiviikkona, mutta töitä tapahtuman eteen on tehty kuukausia. Festivaalin palkkalistalla on kymmenkunta ihmistä ja lisäksi vajaan parinkymmenen vapaaehtoisen joukko puurtaa tunteja laskematta.
Kahdennentoista kerran järjestettävä filmifestivaali syntyi parin "hullun", Anni-Suvi Länsmanin ja Heikki Tunkkarin ideasta. Lampun syttymistä ei sammuttanut edes Inarin järven jää, joka petti ensimmäisenä festivaalivuonna rakennetun lumiteatterin alta. Teatteri siirrettiin samantien maalle - ja siellä se on pysynyt.
Tänä vuonna lumiteatteri on isompi kuin koskaan aikaisemmin ja vahva kuin mikä. "Jos ajat autolla tuohon muuriin, niin auto siinä menee rikki eikä muuri", lumitöistä vastaava Olli Heiskanen sanoo.