Helsinki-Rovaniemi EY-tuomioistuimen mukaan kivenlouhinnassa muodostuvaa jäännöstuotetta, sivukiveä, on pidettävä jätteenä. Päätös saattaa vaikuttaa siihen, mihin kiveä louhivat yritykset voivat sivukivensä sijoittaa.
Korkein hallinto-oikeus pyysi tuomioistuimelta ennakkoratkaisua sivukivestä, kun kiveä louhiva Palin Granit Oy ajautui Suomen viranomaisten kanssa kiistaan siitä, saako se sijoittaa sivukiveä haluamalleen alueelle Taivassalon kunnan Ahaisen kylään.
Vehmassalon kansanterveystyön kuntayhtymä olisi myöntänyt yhtiölle luvan kiven varastointiin kylässä sijaitsevalle 3,5 hehtaarin suuruiselle alueelle. Turun ja Porin lääninoikeus kumosi päätöksen sillä perusteella, että sivukiven varastointipaikkaa on pidettävä teollisuusjätteen kaatopaikkana, jollaiselle ei ole olemassa lupaa.
EY-tuomioistuin oli lääninoikeuden kanssa samoilla linjoilla. Tuomioistuimen mukaan jätteeksi kiven tekee se, että kaikkea sivukiveä on mahdotonta käyttää uudelleen ja omistajan on tarkoitus aikanaan hävittää kiviaines. Jätemäärittelyyn ei tuomioistuimen mukaan vaikuta kiven vaarattomuus terveydelle.
EY-tuomioistuimen päätös on suuntaa-antava, ja viimekädessä asiasta päättävät Suomen tuomioistuimet. Korkein hallinto-oikeus on palauttanut Palin Granit Oy:n kiveä koskevan tapauksen Vehmassalon kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen ratkaistavaksi.
Tulkinta vaikuttaa laajasti kaivosalaan
Suomen ympäristöviranomaisten omaksuma tiukka linja kaivosten sivukiven jätteeksi luokittelusta on jo poikinut toistakymmentä valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksia on tehty eri puolilta maata monista erilaisista kaivoshankkeista.
Erityisen suurta huolta sivukivi-tulkinta on aiheuttanut Lapissa, missä EU-direktiivin tiukan tulkinnan pelätään kaatavan useita vireillä olevia kaivoshankkeita. Ratkaisuvaiheeseen on juuri tulossa Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen perustaminen, Soklin niobin hyödyntäminen sekä eteläafrikkalais-suomalaisen yhteisyrityksen APP:n platina-palladiumkaivos Ranuan pohjoisosissa.
Ranuan ja Soklin kaivosten kannattavuutta lasketaan paraikaa uudelleen siltä varalta, että tuotannossa syntyvän sivukiven käsittelymääräyksiä tiukennetaan. Kaivosyhtiöiden edustajat ovat jo arvioineet, että mikäli sivukivelle määrätään täydellisesti jätteenomainen käsittely ja varastointi, kustannukset nousevat niin paljon että kaivosten perustaminen jää sikseen.
Toisaalta yhtiöissä on uskottu, että järki voittaa ja lupaehdoissa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa. Sivukiven määrittelylle puhtaaksi jätteeksi ei kaivosyhtiöiden mielestä ole perusteita ainakaan niissä tapauksissa, joissa sivukivestä ei aiheudu ympäristöpäästöjä tai terveyshaittoja.
Kittilän kultakaivoksen äskettäin saama ympäristölupa antoi jo viitteen siitä, ettei tiukinta mahdollista tulkintaa sovelleta ainakaan Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Kaivosyhtiö Riddarhyttan Resources AB:n Kittilän paikallisjohto arvioi tuoreeltaan ympäristöluvan ehdot tiukoiksi, muttei ylittämättömiksi.