Kolumni

Sivistys kuuluu kaikille

Sivistys on ihmisenä olemista, kasvamista omaan täyteen mittaansa, tapa elää yhteisössä. Se on taito ymmärtää itseä ja muita.

Eduskunnasta

-

Sivistys on ihmisenä olemista, kasvamista omaan täyteen mittaansa, tapa elää yhteisössä. Se on taito ymmärtää itseä ja muita. Sivistys jää jäljelle, kun ihmisestä riisutaan kaikki muu pois. Siihen tarvitaan kasvatusta ja ohjausta.

Kirkko huolehti pitkään kansan kasvattamisesta. Elettiin moraaliyhteiskunnan aikaa. Sodan jälkeisessä suunnitteluyhteiskunnassa luotiin peruskoulu ja hyvinvointivaltio. Viime vuodet olemme eläneet nopeatahtisessa ja kansainvälisessä kilpailuyhteiskunnassa, joka vaatii meiltä jatkuvaa oppimista.

Historia opettaa paljon. Vuoden 1865 kansakouluasetus määritti kansanopetuksen. Kirkko huolehti uskonnonopetuksesta. Tieteestä tuli kouluopetuksen perusta. Snellman korosti sivistystä velvollisuutena, Cygnaeus puolestaan kansan oikeutena oppia. Sivistys on meille sekä oikeus että velvollisuus.

Helsingin suomenkielisen alkeisopiston perustaminen vuonna 1871 oli suomalaisen koulun läpimurto. Kansalaiset keräsivät varat ja perustivat myös Oulun lyseon ja kuusi muuta koulua. Opettajiin luotettiin. Sivistys levisi, kun Suomeen syntyi 400 yksityistä oppikoulua.

Vuonna 1876 Tukholmaan perustettiin Euroopan ensimmäinen yhteiskoulu, johon tytöt otettiin mukaan. Malli saatiin Yhdysvaltojen Bostonista. Yhteiskoulu rantautui Suomeen vuonna 1884. Forssaan perustettiin ensimmäinen maaseutuoppikoulu. Naiset saivat opettajan paikkoja. Tasa-arvo otti harppauksia.

Venäjän sortokaudella Snellman painotti, että väkivallalla ei voiteta mitään. Aitoa sivistysajattelua ei voitu nujertaa. Suomi itsenäistyi ja nousi sivistyksen avulla jaloilleen. Äänioikeus annettiin myös naisille. Sisällissota pysäytti kuitenkin koulun kehittämisen. Henkinen ilmapiiri jyrkkeni. Oppikoulu koettiin voittajien kouluksi.

Vuonna 1921 saatu oppivelvollisuus eheytti kansakuntaa ja vahvisti kansallistunnetta. Ministeri Soininen vaati kansakoulun joka niemeen ja notkelmaan. Soinisen mielestä sota johtui kansalaisten oppimattomuudesta. Suomi saikin tiheän kouluverkon. Kaikki pääsivät kouluun. Suomi seisoi yhtenäisenä talvisodan syttyessä.

Sotien jälkeen suunniteltiin huolellisesti ja toteutettiin vaiheittain kaikki mukaan ottava peruskoulu, kolmantena Euroopassa. Epäluulot voitettiin. Kansanopistot toivat sivistystä harvaan asutulle seudulle.

Haasteiden keskellä katse kääntyy aina kouluun. Niin nytkin. Oppivelvollisuutta pidennetään. Kansanopistot toteuttavat sitä muiden mukana. Työn murros johtaa jatkuvaan oppimiseen. Rakennetaan sujuvia koulupolkuja.

Meillä on tällä hetkellä samanlainen kouluverkko kuin Venäjän vallan aikana. Lähikoulut eivät saa karata kauas. Kyläkouluja ei saa lakkauttaa niin kauan kuin riittää lapsia.

Sivistys on vuorovaikutusta. Se vaatii aikaa. Eletään ihmisiksi, tehdään yhdessä, välitetään, annetaan ja kannetaan vastuuta, kunnioitetaan toisia, pidetään kaikki mukana.

Edistämme sydämen sivistystä kohtelemalla toisia hyvin, olemalla ihminen. Sitä tulee oppia jokaisessa koulussa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Reisjärveltä.