Tämän miehen ymmärtäminen vaatii pitkää pinnaa. Hän ärsyttää, provosoi, töksäyttelee ja filosofoi. Toisinaan hän heittäytyy näsäviisaaksi ja esiintyy oraakkelimaisen kaikkitietävänä.
Risto Dufva on kuin saippuapala, josta kukaan ei saa pitävää otetta.
Työssään JYP-luotsi jakaa maailman kahteen leiriin, joita ovat "me" ja "ne". Omaa JYP-yhteisöään valmentaja puolustaa alfauroksen aggressiivisuudella - ja harkintakyvyllä.
Tänään JYP voisi kerätä sympatiapisteitä maan joka kolkassa samaan tapaan kuin Kärpät 2000-luvun alussa. Mutta ei. Dufvan möläytysten jälkeen JYPin haaksirikko olisi monelle suomalaiselle kiekkokuluttajalle parasta, mitä kevät 2009 voi tarjota.
TPS-puolivälieräsarjan jälkeisessä tunnekuohussa Dufva sortui turkulaisyleisön piikittelyyn. Dufva ei tv-haastattelussa ymmärtänyt, miksi TPS-fanit vihelsivät JYPin kultakypärälle Jarkko Immoselle.
Käyttäytymispsykologi näki Dufvassa kypsymättömän aikuisen, joka taantui muutamaksi sekunniksi pikkulasten vahingoniloisen lällätyksen tasolle. Toki asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta.
Dufvan tahditon puolustusreaktio kumpusi suoraan sydämestä. JYPin pelaajat näkivät valmentajan, joka johti joukkojaan edestä ja seurauksista piittaamatta. Dufva välittää pelaajistaan aidosti.
Ja se on RD:n suurin vahvuus.
Voi vain kuvitella, miltä Dufvasta tuntuu, kun hän pitkäperjantain iltana marssii JYPin vaihtoaitioon Raksilassa. Halli on sama, josta hänet käytännössä buuattiin ja naurettiin pihalle maaliskuussa 1998.
Unelmapesti Kärpissä päättyi nöyryyttäviin potkuihin kesken I divisioonan pudotuspelien. Virallisesti Dufva siirrettiin katsomovalmentajaksi, mutta jokainen kiekkoilun parissa toimiva tietää, mitä Juha Junnon junailema "siirto" todellisuudessa tarkoitti.
Dufvan oman tulkinnan mukaan hän oli Oulussa vain väärään aikaan. Ehkä joskus koittaa päivä, jolloin Dufva myöntää, että myös pelitapa oli väärä.
Nouseva valmentajakyky sai käyttöönsä sarjan parhaimmat pelaajat. Dufva teki virheistä raskaimman ja peluutti joukkuetta tavalla, joka soti Kärppien kaikkia traditioita vastaan. Ääripassiivinen robottikiekko tappoi pelistä vauhdin ja luovuuden.
Sopivan vertauskuvan voi hakea F1-maailmasta. Kärpissä Dufva ajoi Ferrarilla Toro Rosson vauhtia.
Raksilan kriittinen yleisö näki I divisioonan runkosarjassa joukkueen, joka oli voittava mutta ei mielenkiintoinen. Kun pudotuspelit alkoivat, ei Kärpät ollut edes voittava.
Oulun-katastrofi on Dufvalle kiusallinen kipupiste, mutta se pakotti valmentajan peiliin eteen. Dufva loi nahkansa, käänsi uransa nousukiitoon Mestiksen Jukureissa ja hinasi lopulta JYPin - syntymäkaupunkinsa seuran - SM-liigan eliittiin ja Mestarien liigaan.
Hyökkäävän pelin apostolista ei kannata vieläkään puhua. Mutta tuloksien ulosmittaajana Dufva on ammattikuntansa aatelia.
Yliopistojen kirjastoistaei kannata etsiä Dufvan pro gradu -työtä. Sellaista ei ole. Peruskoulun jälkeen Dufva kouluttautui lihanleikkaajaksi, mutta tärkein opinahjo on aina ollut elämän karu korkeakoulu.
Peruskoulussa Dufva kärsi lukihäiriöstä. Nuori poika ahdistui, koska luuli olevansa tyhmä. Siksi Dufva päätti kehittää itseään puhujana sekä esiintyjänä. Tuon linjanvedon hedelmiä hän korjaa parhaillaan.
Parhaina hetkinään RD sivaltaa sanan säilällä terävästi. Dufvismit ovat kiekkopiireissä jo käsite. Myös kirjaviisaus on karttunut sen jälkeen, kun Anne-vaimo innosti miehensä kovakantisten ihmeelliseen maailmaan.
Kuvaan sopii Keskisuomalaisen urheilutoimittajan Ilkka Kulmalan luonnehdinta. Sen mukaan Dufva on sivistynyt juntti.
Viime syksynä sivistynyt juntti murtautui nykyisen kotikaupunkinsa Mikkelin valtuustoon kokoomuksen listoilta. Vaalibudjetti oli 150 euroa eikä vaaliteemoja muista kukaan. Silti uurnista löytyi 279 ääntä.
RD - jos joku - on profeetta omalla maallaan. Finaalien lopputuloksesta huolimatta.
Kimmo Siira
Herrasmies valoissa
Oulaisissa ei ole liikennevaloja. Sen sijaan Matti Alatalon kotitalon kupeesta urheilukentän laitamilta löytyy kyltti, jossa kerrotaan, että Ouluun on matkaa tasan sata kilometriä.
Oulusta oulaistelainen löytää liikennevalot.
Oulusta löytyy myös Kärpät, joka on Oulaisissakin se ainoa oikea jääkiekkoseura. Alatalo pystyy vaivattomasti palaamaan teinivuosiinsa 1970-luvulle, kun auto ängettiin täyteen poikia ja menopeli kurvasi kohti upouutta Raksilan jäähallia.
Siksi miehen sydämessä läikähti, kun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno - Alatalon entinen pelikaveri Haapaveden Urheilijoista - tarjosi vuosi sitten paikkaa seuran päävalmentajana.
Peruutuspeilistä näkyi murheellinen kausi HPK:n luotsina, edessä punainen valo kotimaisten liigajoukkueiden valmentajan paikoille. Alatalo otti tarjouksen nöyränä ja kiitollisena vastaan.
Kärppäpelaajat huomasivat heti ensimmäisissä kesäharjoituksissa, että seuraan oli saapunut kovakuntoinen valmentaja. Pelaajien oli vaikea löysätä fyysisissä harjoituksissa, kun viisikymppinen valmentaja hikoili vieressä samat toistot.
Alatalo tekee vapaa-ajallaan pitkäkestoisia juoksu-, pyöräily-, hiihto- ja melontalenkkejä. Elämäntavat ovat esimerkilliset, eikä miestä näe pyyhältämässä pitkin Rotuaaria takinliepeet lepattaen.
Jutun juureksi ei kolise luurankoja kaapista eikä mölinöitä mediasta.
Tämä on täsmälleen sellainen juttukokonaisuus, josta Alatalo ei pidä. Hänen mielestään media keskittyy pelin sijasta liikaa henkilöihin - erityisesti valmentajiin.
"Nyt minäkin pääsen vain aitiopaikalta seuraamaan huippu-urheilijan esittämää huippu-urheilua", Alatalo iloitsi Kärppien ratkaisevan Blues-jatkoaikavoiton jälkeen.
Kommentti on kärjistys, mutta se kertoo olennaisen Alatalon luonteesta: rauhallinen, maltillinen ja sivistynyt eurooppalainen herrasmies. Kun Ässien valmentaja Alpo Suhonen haukkui lehdistötilaisuudessa Alataloa "saatanan Buddhaksi", niin kohde myhäili vieressä kuin... no, mielenrauhaa huokuva Buddha.
Liikuntatieteiden maisteri asui kahdeksan vuotta Sveitsissä ja Itävallassa. Alatalo oli liigakatsojille outolintu, kun hän palasi lasten koulunkäynnin takia Suomeen ja aloitti 43 vuoden iässä JYPin valmentajana.
Nyt jälkikasvu on aikuisuuden kynnyksellä ja vanhemmat pääsevät lähitulevaisuudessa nauttimaan taas elämästä Keski-Euroopassa.
Miehen seuraava työnantaja voi olla joku sveitsiläisseura. Kielitaitoinen kosmopoliitti puhuu erinomaista saksaa ja on tasaisin väliajoin yhteydessä sveitsiläisiin kollegoihinsa.
Alatalo koki pitkään olevansa omimmillaan apuvalmentajana. Kipinä päävalmentajan tehtäviin alkoi kyteä vasta, kun hän toimi vuosituhannen vaihteessa Zürich Lionsissa.
Päävalmentajana hän analysoi asiat maltillisesti ennen kuin tekee jämäkän päätöksen. Alatalo johtaa positiivisuudella, kriitikkojen mielestä joskus liiankin kanssa.
Pelaajat saavat tehdä virheitä ja usein vielä samoja virheitä virheiden perään.
Alatalon valmennusfilosofiassa pelaajille sälytetään vapautta ja sitä myötä suurta vastuuta. Ero edellisen päävalmentajan tyyliin on suuri, sillä Kari Jalonen halusi pitää kaikki langat tiukasti käsissään. Materiaaliltaan ylivertainen joukkue pelasi kuin käsijarru päällä - ja voitti silti mestaruuksia.
Pelaajat ovat kirmanneet varsoina laitumella, mutta kovapalkkaisilla ammattilaisilla on ollut opettelemista vapauden ja vastuun rajoissa. Joukkueen esitys on heilahdellut voimakkaasti pelien sisälläkin.
Asiantuntijat hieroivat silmiään kauden ensimmäisissä harjoitusotteluissa, sillä Kärppien pelityyli oli tavattoman hyökkäävä. Pelityyli sisältää riskinsä ja valmennus joutui viilaamaan sitä, kun syksyn peliesitykset eivät olleet toivottuja.
Viisas virheistään oppii. Alatalon liikennevalo on vuodessa vaihtunut punaisesta vihreäksi.
Kai Nevala