Neuvostoliiton partisaanit surmasivat jatkosodan aikana 1941-1944 Itä- ja Pohjois-Suomen kylissä harkitusti 147 siviili-ihmistä. Lisäksi partisaanit tappoivat ja vangitsivat yksittäisiä siviilihenkilöitä maanteillä, metsissä ja poluilla. Iskuissa menehtyi Jatkosodan siviiliveteraanien yhdistyksen tutkimuksen mukaan yhteensä 179 siviiliä.
Jatkosodan siviiliveteraanien puheenjohtajalla Tyyne Martikaisella on omakohtaisia kokemuksia partisaanihyökkäyksestä kotikylästään Savukosken Kuoskusta.
"Kuvien julkaisu on erittäin hyvä asia. Jokaisen kansakunnan on tehtävä tiliä sota-ajan tapahtumista, ja myös uhrien omaisille on tärkeää, että asiasta keskustellaan. Kuvien julkaisijoiden on vain muistettava eettiset säännöt", Martikainen sanoo.
Iskuja tehtiin yhteensä 24:ään kylään Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Lisäksi hyökkäyksiä tehtiin yksittäisiä ihmisiä ja ajoneuvoja vastaan. Hyökkäykset kohdistuivat pääasiassa pieniin, erillisiin kyliin tai taloryhmiin.
Kylissä saattoi olla siviiliasukkaiden suojana muutamasta miehestä koostuva suojaosasto. Asukkaita kuoli tyypillisesti tulituksessa, osa saatettiin ottaa vangiksi ja teloittaa myöhemmin. Kaikkien kylistä kadonneiden asukkaiden kohtaloa ei tiedetä.
Partisaanihyökkäykset ovat olleet sodanjälkeisessä Suomessa virallisesti vaikeasti käsiteltävä aihe. Partisaanien tekojen vastuukysymykset ja myös vangittujen siviilien kohtalot jäivät Neuvostoliitolta ja Suomelta selvittämättä. Suomen valtio ei häviäjän osassa ottanut sotien jälkeen tapahtumiin kantaa.