Helsinki
Maailman lääkäriliiton WMA:n presidentti, ylilääkäri Kati Myllymäki on huolissaan siviiliväestön kohtalosta Irakin sodassa. Taistelevien osapuolten ensihoitojärjestelmä ja terveydenhuolto eivät Kati Myllymäen mukaan mitenkään kykene selviytymään miljoonapäisen siviiliväestön avun tarpeesta.
"Ensihoito, kenttäsairaalat ja kaikkinainen suojavarustus on mitoitettu taisteluissa haavoittuneille ja vahingoittuneille. Niitä ei ole mitoitettu huolehtimaan siviiliväestöstä, jonka keskellä taistelut kuitenkin käydään", Myllymäki totesi.
Hän painotti, että siviileihin kohdistuvat uhkat eivät rajoitu pelkästään pommeihin, ohjuksiin ja miinoihin. Kun juomavesi saastuu ja viemäröintijärjestelmä romahtaa, punataudin ja salmonellan kaltaiset tartuntataudit leviävät räjähdysmäisesti. "Tämä on lääkärin kannalta pahin painajainen", Kati Myllymäki sanoi.
"Irakin sota herättää lähinnä kauhua. Molempien osapuolten sotapropaganda estää hahmottamasta meneillään olevaa tilannetta. Varmaa kuitenkin on, että siviiliuhrien määrä ja inhimillisen katastrofin uhka kasvavat koko ajan."
Kun viiden miljoonan asukkaan Bagdadissa ja muissa tiheään asutuissa kaupungeissa energiantuotto ennen pitkää romahtaa, loppuu myös vedenjakelu. Se merkitsee väistämättä epidemioiden leviämistä. "Toinen kysymys on Jordaniaan varustettu 30 000 pakolaisen leiri. Se ei voi mitenkään riittää, jos siviiliväestö joutuu pakenemaan sodan jaloista. Edellisen Persianlahden sodan aikana 12 vuotta sitten puolitoista miljoonaa pakolaista lähti kodeistaan."
Myös täsmäaseet
luotu tappamaan
Nykyaikainen sodankäynti moderneine täsmäaseineen luo Kati Myllymäen mukaan harhaisen mielikuvan taisteluista, joissa siviiliuhrien määrä voitaisiin minimoida. "Kun sota kaikkine seuraamuksineen riistäytyy käsistä, inhimillinen kärsimys ehtii saada valtavat mittasuhteet, ennen kuin apua saadaan vietyä perille."
"On absurdia asettaa tappamisvälineet paremmuusjärjestykseen, ikään kuin jokin ase olisi eettisesti parempi kuin jokin toinen. Kaikkien aseiden tarkoitus on tappaa. Kun sotaa käydään siviiliväestön keskellä, mikään täsmäase tai täsmäsodankäynti ei voi olla niin rajattu, että se tuhoaisi vain tietyn kohteen ilman siviiliuhreja."
Maailman lääkäriliiton mukaan tavallinen väestö kärsii sodissa raskaimmat tappiot ja maksaa kovimman hinnan. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että aseellisissa selkkauksissa maapallolla kuolee joka tunti noin 35 ihmistä. 1900-luvulla menetti arviolta 191 miljoonaa ihmistä henkensä suoraan tai epäsuorasti aseellisten selkkausten seurauksena. Heistä suurin osa oli siviilejä.
"Terveys ja elämä ovat ihmisoikeuksia, joihin kuuluvat myös terveydenhuolto, ravinto ja puhdas juomavesi. Ihmiset haluavat enimmäkseen elää rauhassa ja kasvattaa lapsiansa.
Suurvaltapolitiikassa ja sodankäynnissä on niin paljon propagandaa ja leikkimistä yläkäsitteillä, että tavallisten ihmisten on äärimmäisen vaikea ymmärtää ja selvittää, mistä kaikessa on kysymys."
Vastalauseita eri
puolilta mailmaa
Maailman terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhtenä rintamana esittäneet vastalauseen kaikkia aseellisia selkkauksia kohtaan. Genevessä helmikuussa esitetyn kansainvälisen julkilausuman takana ovat lääkäreiden lisäksi sairaanhoitajat, kätilöt, hammaslääkärit ja fysioterapeutit maailmanlaajuisten liittojensa kautta.
Yhteenliittymän takana on useita kymmeniä miljoonia terveydenhuollon ammattilaisia. Kati Myllymäen johtamassa maailman lääkäriliitossa yksistään on 78 jäsenliittoa, jotka edustavat noin 10 miljoonaa lääkäriä.
Myllymäki valittiin WMA:n presidentiksi viime lokakuussa. Pesti kestää vuoden ja huipentuu ensi syyskuussa Helsingissä pidettävään yleiskokoukseen. Sen jälkeen hän jatkaa vielä toisen vuoden vanhana presidenttinä.
Luottamustehtävä on kiidättänyt sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevää suomalaislääkäriä ympäri maapallon. Viime lokakuussa hän oli allekirjoittamassa maailman lääkäriliiton biologisen sodankäynnin vastaista julkilausumaa Washingtonissa ja on sen jälkeen tutustunut muun muassa Taiwanin terveydenhuoltoon ja osallistunut viime viikolla Japanissa pidettyyn maailman vesifoorumiin.
"Vesifoorumi oli monella tapaa silmiä avaava kokemus. Maapallon kuudesta miljardista ihmisestä puolet elää vailla kelvollista juomavettä ja hygieniaa. Suuret kansainväliset yritykset ajavat nyt maapallon vesivarojen yksityistämistä. Puolet maapallon väestöstä elää alle 2 dollarilla päivässä. Millähän rahalla he ostavat veden", Myllymäki pohti.