Kuka tahansa voi tulevaisuudessa päästä kiinni sotatieteiden saloihin. Maanpuolustuskorkeakoulu on vähitellen avaamassa oviaan myös muille kuin upseerinuralle aikoville.
Jo nykyisin sotatieteitä pääsee lukemaan sivuaineena erikseen haettavan opinto-oikeuden turvin, kunhan on kirjoilla jossakin toisessa yliopistossa. Myös tohtorikoulutukseen otetaan tutkijoita talon ulkopuolelta.
Sotatieteen maisteriopintojen ääreen ensimmäiset siviilit saattavat päästä jo ensi vuoden aikana, uumoilee Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Pertti Salminen.
-- Maisteriopintojen siviililinja voi alkaa vuonna 2009, kandidaattivaiheen myöhemmin, Salminen sanoo.
Sihdistä tulee tiukka, sillä siviileitä on tarkoitus ottaa alkuun pieniä ryhmiä, noin 10--20 henkeä. Sotilaita maisteriopintoihin otetaan 120.
Sotasalaisuuksia ei jaeta
Siviilien opinnot etenevät pitkälti samoin kuin sotilaidenkin. Joiltain osin järjestetään eriävää ja täydentävää koulutusta.
-- Operatiivisella puolella on joitain asioita, joita ei oteta esiin. Siviilit eivät myöskään saa aseita ampumaharjoituksissa, kertoo Salminen.
Maisterivaiheen opinnot suunnataan selkeästi heille, jotka kaavailevat uraa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa tehtävissä puolustusvoimien tai muiden hallinnonalojen leivissä. Tavoitteena on kouluttaa akateemisia asiantuntijoita esimerkiksi johtamis-, suunnittelu-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin.
Näillä muodoin myös puolustusvoimissa jo palveleville erikoisosaajille avautuu mahdollisuus päästä upseerinuralle. Ovenavauksella koulu saa uuden tehtävän yhteiskunnallisena vaikuttajana. Salminen näkee, että sotatieteiden osaamiselle on kysyntää myös armeijan ulkopuolella.
-- Jos on esimerkiksi historioitsija, niin meillä voi erikoistua sotahistoriaan, ja niin edelleen.
Siviililinjalla hakijoiden taustalla ei ole merkitystä, eikä esimerkiksi armeijan käymistä vaadita koulunpenkille pääsyyn. Toisaalta siviilit eivät ole saamassa kadettien luontaisetuja, kuten ilmaista ylöspitoa ja päivärahoja.