Siviilipalvelusmiesten palveluaikojen työpaikkoja on yhä vaikeampi löytää. Noin kolmikymppisille, pitkälle koulutetuille siviilipalvelusmiehille kuten lääkäreille ja diplomi-insinööreille paikkoja kyllä löytyy, mutta suoraan peruskoulusta tai lukiosta valmistuneille ja työkokemusta vailla oleville 19-20-vuotiaille miehille paikat ovat tiukassa.
Ongelma syntyi jo 1990-luvun alkupuolella, kun sivareiden määrä kolminkertaistui aikaisemmasta ja samaan aikaan työttömyys kymmenkertaistui.
"Palveluspaikkoja pitäisi saada lisää. Suurin ongelma paikkojen lisäämisessä on raha. Nyt siviilipalvelusmiehen kustannukset nousevat noin 10 000-12 000 euroon vuodessa miestä kohden ja monet palveluspaikat kokevat sen liian paljoksi."
Työministeriö onkin jo kolmena vuonna peräkkäin esittänyt, että siviilipalvelusmiehen asumiskustannukset rahoitettaisiin valtion varoista, kun ne nyt lain mukaan jäävät työantajan kustannettavaksi. "Tähän ei budjettineuvotteluissa kuitenkaan ole löytynyt yhteistahtoa", sanoo Nummela.
Nummelan mukaan monet palveluspaikat voisivat ottaa jopa useampia siviilipalvelusmiehiä, jos kustannukset olisivat pienemmät. "Työministeriössä on nähty hyvänä ja oikeudenmukaisena ratkaisuna se, että valtio korvaisi asumiskustannukset."
Siviilipalvelusmiesten määrä on jo useana vuonna vakiintunut 2 500:een. Vielä vuonna 1991 siviilipalveluksen kävi 600-900 miestä, kun laki siviilipalveluksesta säädettiin. "Tämä järjestelmä on suunniteltu palveluttamaan huomattavasti pienempää määrää miehiä kuin se tällä hetkellä tekee. Tämä on se perusongelma", sanoo Aseistakieltäytyjien liiton taloudenhoitaja Kai Raninen.
Myös Aseistakieltäytyjien liitto ajaa voimakkaasti sitä, että siviilipalvelusmiesten asumiskustannukset tulisi siirtää valtion rahoitettaviksi. "Se olisi välttämätön uudistus, jotta järjestelmä saataisiin toimimaan kunnolla niin, että se olisi nykyistä mielekkäämpää sekä siviilipalvelumiehille että yhteiskunnalle", Raninen sanoo.
Nykyisen lainsäädännön mukaan majoituksen järjestäminen ja kustantaminen kuuluu palveluspaikalle. "Mutta käytännössä monet palveluspaikat eivät huolehdi siitä tai ilmoittavat, että he ottavat vain sellaisia siviilipalvelusmiehiä, joista ai aiheudu asumiskustannuksia. Oletetaan jopa, että siviilipalvelusmies pystyy asumaan palvelusaikana vanhempiensa luona ilmaiseksi", Raninen sanoo.
Siviilipalvelus on tällä hetkellä 395 vuorokautta, johon kuuluu neljän viikon koulutusjakso Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa Uudellamaalla. Niinpä varsinaiselle palvelusjaksolle tulee mittaa noin vuosi. Siviilipalveluslaki antaisi mahdollisuuden velvoittaa hallinnon alat työllistämään tietty määrä siviilipalvelusmiehiä, mutta Ranisen mukaan tätä lain kohtaa ei ole koskaan käytetty. "Palveluspaikat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen."
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelee paljon siviilipalvelusmiehiä, jotka tekevät usein apuhoitajan tehtäviä ilman koulutusta. Usein he tekevät myös siivoustöitä ja erilaisia toimistotöitä. Myös kouluissa työskentelee siviilipalvelusmiehiä muun muassa vahtimestareina.
Jos mitään töitä siviilipalvelusmiehelle ei löydy, joutuu hän suorittamaan palveluksensa Lapinjärven siviilipalvelukeskuksessa, jossa on ohjattua siivoustoimintaa, ulkotöitä ja rakennustöitä. Ja tietenkin ohjattua työpaikan etsintää.