Jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua Ukrainassa hallituksemme aloitti asevelvollisuuden uudistushankkeen. Se on tarkoitus saattaa loppuun tällä hallituskaudella. Reserviläisiä hankkeessa koskee lähinnä reservin ikärajan nosto 65 vuoteen. Merkittävämpi kokonaisuudistus kohtaa siviilipalvelusmiehiä.
Kun vuoteen 2008 saakka siviilipalvelusmiehet olisivat sodan aikana siirtyneet puolustusministeriön alaisuuteen, sijoitettaisiin heidät tämän hetken lainsäädännön mukaan eri siviiliviranomaisten määräysvaltaan, hajanaisiin siviilitehtäviin, joilla tuskin olisi kokonaisuutena vahvaa merkitystä maanpuolustuksen kannalta.
Tämän on tarkoitus muuttua asevelvollisuuden uudistushankkeen myötä. Väestönsuojelua ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä korostetaan osana siviilipalvelusta. Palvelustaan paraikaa suorittavien sekä entisten siviilipalvelusmiesten, eli niin sanotun siviilivarannon, sodanaikaisten tehtävien on tarkoitus vastedes palvella suoraan väestön turvallisuutta.
Joka yrittää saada medialähteistä tai asiasta vastaavilta viranomaisilta tietoa siitä, mitä tämä tarkkaan ottaen tarkoittaa, näkee pian, että käytännön toteutus on vielä avoinna. Sen vuoksi meillä on nyt mahdollisuus kansalaiskeskustelun kautta vaikuttaa siihen, kuinka vuosikymmenien ajan riitaa ja eripuraa aiheuttanut kysymys vihdoin ratkaistaan: millainen siviilipalvelus on hyödyllinen Suomen kokonaismaanpuolustuksen kannalta?
Ehdotukseni on, että siviilipalvelus ja vapaaehtoinen väestönsuojelutoiminta sulautetaan yhteen niin, että siviilipalveluksen aikana saatua osaamista väestönsuojelualalla voi sen jälkeen kehittää edelleen vapaaehtoistoimintana. Motivoituneille siviilipalvelusmiehille soisin tätä kautta jäävän auki väylän myös maanpuolustuskoulutuksen toimintaan.
Vapaaehtoisena Saksan liittovaltion väestönsuojelujärjestössä THW:ssä (saks. Bundesanstalt Technisches Hilfswerk, engl. Federal Agency for Technical Relief) olen nähnyt, kuinka matalan kynnyksen väestönsuojelutoimintaa voidaan järjestää niin, että se toimii poikkeusoloissa tehokkaasti osana väestönsuojelun kokonaiskuvaa.
THW:ssä 70 tunnin peruskoulutus hajautettuna puolen vuoden ajalle luo lähtökohdat muun muassa rauniopelastukselle ja onnettomuuspaikalla toimimiselle. Tämän jälkeen eri koulutushaarat mahdollistavat noin sadan tunnin koulutuksella erikoistumisen miehistötehtäviin toiminnan eri osa-alueille. Innokkaille avautuu sitä kautta mahdollisuus kouluttautua ryhmänjohtajaksi ja siitä ylöspäin.
THW:ssä toimintaan pitkään sitoutuneet vapaaehtoiset ovat ikään kuin omien tehtäviensä ammattilaisia, ja siten korvaamaton voimavara väestönsuojelun kokonaiskuvassa. Monet heistä ovat nimenomaan entisiä siviilipalvelusmiehiä.
Turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen kuva on nykyaikana moninainen. Jos sota syttyy, sitä käydään monella eri tavalla koko yhteiskuntaa vastaan. On aika järjestää siviilipalvelus niin, että eripuran sijaan se herättäisi suomalaisten keskuudessa luottamusta. Mallia voisi ottaa THW:stä.
Matti Jämsä
Berliini