Siviilikriisinhallinnan yhteensovittamista pohtinut työryhmä pitää välttämättömänä riittävien voimavarojen osoittamista niille viranomaisille, joille EU:n siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittämispäätökset aiheuttavat lisävelvoitteita.
Yleisesti työryhmä korostaa, että siviilikriisinhallinnan koordinaatiota eli yhteensovittamista tulee vahvistaa. Työryhmä luovutti selvityksensä tiistaina sisäministeri Ville Itälälle (kok.).
Lisävelvoitteita aiheutuu ainakin sisäministeriön poliisi-, pelastus- ja rajavartio-osastoille, oikeusministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä ulkoministeriölle.
Työryhmän näkemyksen mukaan sisäministeriölle esitetty koordinointitehtävä vaatisi kuuden ihmisen palkkaamista. Toimintamenoihin tarvitaan lisää noin 250 000 euroa (lähes 1,5 miljoonaa markkaa).
Valtiovarainministeriö ei lämpene voimavarojen lisäämiselle. Työryhmässä mukana ollut valtiovarainministeriön edustaja liitti mietintöön lausuman, jonka mukaan esitettyjä resurssilisäyksiä on vielä tarkkaan harkittava.
Työryhmä esittää, että ulkoministeriö vastaisi siviilikriisinhallintayhteistyön yhteensovittamisesta EU:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Ulkoministeriö huolehtisi myös vaalitarkkailuun ja Etyjin toimintaan osallistumisesta.
Sisäministeriön poliisi-, pelastus- ja rajavartio-osastot huolehtisivat siviilikriisinhallintatehtäviin varautumisesta ja operaatioihin osallistumisesta omilla toimialoillaan.
Oikeusministeriö yhteistyössä valtakunnansyyttäjäviraston kanssa huolehtisi hallinnonalansa henkilöstön varautumisesta ja osallistumisesta siviilikriisinhallintaan.
Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan ulkopuolista puuttumista kriisitilanteeseen siten, että pyritään estämään yhteiskunnallisen häiriötilan puhkeaminen aseelliseksi konfliktiksi.
Samaten pyritään toimimaan aiheutuneiden tuhojen torjumiseksi ja väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi.
Siviilikriisinhallinnassa Suomen kannalta keskeinen kansainvälinen toimija on EU.