Siviilipalvelusmiehet joutuvat jatkossa poikkeusoloissa ja liikekannallepanon aikana siviililuonteisiin kriisitehtäviin pelastus- ja väestönsuojelussa. Työministeriö viimeistelee parhaillaan siviilipalveluslain uudistusta. Hallitus antaa esityksen eduskunnalle syyskuun loppuun mennessä.
Siviilipalvelusvelvollisten asema sodan aikana on ollut pitkään avoin ja täsmentymätön. Siviilipalvelusmiehet ovat vapautettuja puolustusvoimien alaisesta palveluksesta vain rauhan aikana.
Puolustusvoimille on säädetty siviilipalvelusmiesten sijoittamisvastuu sodan ajaksi, mutta heidän asemastaan ja tehtävistään ei ole säännöksiä. Tilanne korjaantuu, kun hallitus esittää, että siviilipalvelus koskee myös poikkeusoloja.
Hallitus hylkäsi kertausharjoitukset
Asiantuntijatyöryhmä esitti viime joulukuussa uudistuksia siviilipalveluksen rakenteeseen. Työryhmä esitti, että varsinainen palvelusaika olisi 12 kuukautta nykyisen 13 kuukauden sijaan. Samalla se ehdotti sivareille kertauskoulutusjaksoa, jonka pituus olisi enimmällään 33 vuorokautta.
Työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) johdolla käydyissä neuvotteluissa hallitus on hylännyt esityksen kertausharjoituksista. Palveluaikaa ollaan lyhentämässä kuitenkin 12 kuukauteen.
Työryhmän puheenjohtajana toiminut Heidi Nummela työministeriöstä kertoo, että esitys kertausharjoituksista oli huolella mietitty. Kertauskoulutuksen tarkoituksena olisi ollut täydentää ja ajantasaistaa yleisiä kansalaisvalmiuksia sekä väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä valmiuksia.
Nummelan mukaan siviilipalveluksen koulutuksen sisältö on laajemmin uudistumassa. Peruskoulutusjakso on nykyisin 28 vuorokautta. Uudistetun koulutuksen pituus tulee jatkossa vaihtelemaan 28-35 vuorokauden välillä.
Peruskoulutuksella ja sitä tukevalla kertauskoulutuksella olisi parannettu siviilipalvelusmiesten tosiasiallisia sijoitusmahdollisuuksia liikekannallepanon aikaisissa siviililuonteisissa kriisitehtävissä.
Nummela ei halua ottaa virkamiehenä kantaa siihen, että palvelusaikaa lyhennettiin ainoastaan kuukaudella. Työryhmälle oli annettu lähtökohdaksi, ettei kokonaispalvelusaikaa saa lyhentää.
Työryhmä muistutti mietinnössään, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan siviilipalvelusvelvollisten yli kaksinkertainen palvelusaika yleisimpään varusmiespalvelusaikaan verrattuna ei ole Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukainen.
Kiistaa asumiskustannuksista
Nummela pitää tärkeänä, että asumiskustannukset siirtyvät osittain palveluspaikoilta valtiolle.
Puolet sijoituspaikoista on kieltäytynyt maksamasta asumiskustannuksia, vaikka se on säädetty niiden velvollisuudeksi.
Siviilipalvelusmiehet ovat yrittäneet hakea korvauksia kuntien sosiaalitoimistoilta tai Kelalta, mutta yleensä sosiaaliviranomaiset ovat kieltäytyneet maksamasta asumiseen liittyviä kuluja.
Siviilipalveluskeskus hyväksyisi jatkossa työministeriön sijasta kaikki siviilipalveluspaikkahakemukset. Hakemukset hyväksyttäisiin edelleen normaalioloissa ilman vakaumuksentulkintaa. Liikekannallepanon aikana vakaumus tutkittaisiin perusteettoman joukkohakeutumisen ehkäisemiseksi.
Siviilipalveluksesta voisi jatkossa korkeintaan kaksi kuukautta suorittaa ulkomailla.
Tavoitteena on, että laki tulee voimaan vuoden vaihteessa.