Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran, tutkimuksessa selvitetään, miten eri väestöryhmät pääsevät mukaan tietoyhteiskuntakehitykseen. Kahden kerroksen kännykkäkansaa –raportti selvittää nuorten tietotekniikan käyttöä ja valmiuksia sekä asenteita tietoyhteiskuntaa kohtaan: merkittävin ohjaaja on raha.
Yleisesti luullaan, että vanhukset, työttömät ja vähän koulutetut, ovat niitä, jotka jäävät sivuun tietoyhteiskunnan kehityksestä. Suomen Kuntaliiton tutkijan Päivi Kurikan mukaan kuitenkin myös nuoret jakaantuvat "kahteen kerrokseen": niihin, jotka osaavat, ja niihin, jotka eivät osaa tai eivät halua käyttää tietotekniikkaa.
Kahtiajako nuorten keskuudessa näkyy esimerkiksi käyttöaktiivisuudessa ja asenteissa tietoyhteiskuntaa kohtaan. Niinpä tietotekniikan passiivikäyttäjistä 45 prosenttia haluaisi elää kokonaan ilman tietotekniikkaa, tehokäyttäjistä sen sijaan vain noin joka kymmenes nuori on tätä mieltä.
Nuoret ovat aktiivisia tietotekniikan käyttäjiä
Sitran tutkimus vahvistaa, että tietotekniikka ja sen käyttö ovat tuttu asia nuorille ja että he ovat erittäin ahkeria tietotekniikan käyttäjiä.
Tietotekniikan tehokäyttäjiä kyselyyn vastanneissa oli 19,5 prosenttia ja aktiivikäyttäjiä 41,6 prosenttia. Teho- ja aktiivikäyttäjille on tyypillistä hyvin monipuolinen tietokoneen hyödyntäminen.
Aktiivisimmin nuoret käyttävät tietokonetta sähköpostien lähettämiseen ja vastaanottamiseen, tiedon hakemiseen internetistä, työn tekemiseen ja opiskeluun sekä ajanvietteeksi. Vähiten hyödynnettyjä ovat puolestaan www- ja kotisivujen tekeminen, ohjelmointi, chattailu, keskustelupalstat sekä myös tietokonepelien pelaaminen.
Tietokoneita käytetään yleisimmin kotona, koulussa, opiskelupaikalla tai työpaikalla.
Passiivikäyttöön syynä kalliit mikrot ja internet-yhteydet
Satunnaiskäyttäjiä vastaajista oli 32,1 prosenttia. He käyttävät tietokonetta hyvin asiapitoiseen toimintaan. Passiivikäyttäjiä vastaajista oli vain 6,8 prosenttia. Näitä passiivikäyttäjää aktivoi usein vain tietokonepelien pelaaminen.
Monen kohdalla passiivikäyttö johtuu siitä, että käyttöön tarvittavaa tietokonetta ei ole käytettävissä tai esimerkiksi internetin käyttö on liian kallista. Nämä nuoret suhtautuvat kuitenkin usein myönteisesti tietoyhteiskuntaan liittyviin tekijöihin ja ovat siten "potentiaalisia aktiivikäyttäjiä". Näille nuorille tietokoneen käytön mahdollistavat ilmaispaikat ovat tärkeitä.
Kahden kerroksen kännykkäkansaa -raportti pohjautuu Nuorten Suomi 2001 -tutkimushankkeen aineistoon. Nuorten Suomi 2001 on Suomen Kuntaliiton, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Sitran yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on selvittää 18-26-vuotiaiden nuorten aikuisten mielipiteitä ja käsityksiä omasta kotikunnastaan. Nuorten suhtautuminen tietotekniikkaan ja sen käyttöön on ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa omana kokonaisuutenaan. Tutkimusaineisto perustuu noin 4 000 nuoren näkemyksiin ja se on kerätty 47 kunnasta.