Sitran tietoyhteiskuntahanke OSKUn päätösseminaari OSKUn oppivuodet 2000 - 2003 pidettiin torstaina Finlandia-talossa Helsingissä. OSKU on poikennut muista tietoyhteiskuntahankkeista sillä, että OSKUa on toteutettu erityisesti kansalaisen ja kuntalaisen näkökulmasta. Hanke on tuonut paljon tietoa ja tuntumaa siitä, miten tavalliset kansalaiset kokevat tietoyhteiskuntakehityksen.
"Kokemuksista on opittu, että tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohtana ovat aina paikalliset olosuhteet ja kehittämistarpeet. Kehittäminen on uusien toimintatapojen oppimista. Se vaatii aikaa, eikä sitä voi nopeuttaa käskyttämällä", kertoo OSKUn projektinjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Eri toimijoiden yhteistyö ja yhteisen tahtotilan löytyminen on välttämätöntä. Raha ei ratkaise, mutta sitäkin tarvitaan oikeanlaiseen resurssointiin. "Tietoyhteiskunnan kehittämisen tärkein tekijä on ihminen ja kehittämisen lähtökohtana asiakasnäkökulma. Tietoyhteiskuntavalmiuksien antaminen, eli kansalaisten koulutus ja mahdollisuus päästä verkkoon, on avainasemassa", Mäki-Lohiluoma painottaa.
OSKUn arviointi hankkeen aikana ja sen päätyttyä on ollut mittavaa: kaikki alueprojektit, sisältöprojektit sekä hanke kokonaisuutena on arvioitu ulkopuolisten tutkimuslaitosten toimesta. Arvioinnin tuloksista käy ilmi, että käytännön tietoyhteiskuntakehityksen dynamiikka on monimutkaisempaa ja hitaampaa, kuin OSKUa käynnistettäessä oletettiin. Hanke päättyy, mutta toiminta jatkuu OSKUn alueprojektit ovat päättyneet, mutta toiminta alueilla jatkuu. OSKUn oppeja tulisi jatkossa pyrkiä levittämään myös muille alueille. Toiminta tarvitsee tuekseen kehittämisverkoston havaintojen ja johtopäätösten levittämiseen
Kansalaisten tietoyhteiskunnallisten perustaitojen parantaminen edellyttää laajamittaista yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua ja ennakkoluulottomia työnjaollisia kokeiluja alueellisella ja paikallisella tasolla, Sitrasta kerrotaan.