Suomi voi lähivuosina elää myös Venäjä-ilmiön aikaa, jos kaikki Sitran suunnitelmat ja strategiat onnistuvat. Se olisi Suomelle myönteinen ilmiö.
"Venäjä elää nyt erittäin kovaa kasvuvaihetta. Talouden kasvuvauhti pysyttelee yhä noin 7,5 prosentin lukemissa. Venäjällä on hyvin koulutettua työvoimaa. Maa tarjoaa suomalaisille yrityksille hyviä alihankintamahdollisuuksia ja lisenssivalmistusta eli sinne voi mennä suomalaista työtäkin, mutta siitä hyötyy kumpikin maa", maalaili Sitran uusi Venäjä-ohjelman johtaja Maaret Heiskari maanantaina Helsingissä.
Sitran kesällä aloittanut yliasiamies Esko Aho on pistämässä isoa vaihdetta päälle Sitran tutkimus- ja yhteistyötoiminnassa. Uudella Venäjä-strategialla Sitra pyrkii löytämään ja avaamaan uusia kauppamahdollisuuksia erityisesti suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille.
"Meillä on huoli siitä, miten Suomen Venäjä-osaaminen kehittyy. Onko Suomen Venäjä-osaamiselle vielä tänä päivänä katetta? Ymmärretäänkö Suomessa Venäjän kehitystä eli palaako se vanhaan vai kulkeeko kohti uutta? Suomi ei voi olla vain sivustakatsoja, vaan aktiivinen vaikuttaja maiden välisissä suhteissa", muotoilee Aho Sitran uutta Venäjä-strategiaa vuosille 2005-2007.
Hän muistuttaa, että viime vuonna suomenkielisistä ylioppilaista venäjän kielen pitkänä eli niin sanottuna A-kielenä kirjoitti vain 34 ylioppilaskokelasta ja niistäkin 32 oli suomalais-venäläisestä koulusta.
Moskovaan vuosittain
80 000 uutta yritystä
Heiskari muistuttaa, että Venäjä on aivan erilainen maa kuin Neuvostoliitto runsaat kymmenen vuotta sitten. Hän on viettänyt viimeiset 11 vuotta Moskovassa.
"Maa siirtyy vauhdilla suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Neuvostoajan kaikki lait on uudistettu. Esimerkiksi Moskovan kaupunkiin perustetaan joka vuosi noin 80 000 uutta yritystä."
Venäjän vienti on toistaiseksi lähes yksinomaan raaka-ainevientiä, öljyä, maakaasua ja mineraaleja.
"Lähes kaikki valmistuotteet Venäjä tuo ulkomailta. Venäjä yrittää kuitenkin suojella omaa tuotantoaan tuontitulleilla, jolloin se se suosii ulkomaisia investointeja Venäjälle. Suomella on erittäin hyvä logistinen sijainti Venäjän naapurissa. Isot suomalaisyritykset ovat jo Venäjällä, nyt on pienten ja keskisuurten yritysten vuoro", selvittää Heiskari.
Sitra on perustanut suomalaisyrityksille erityisen integraatio-ohjelman, joka avaa uusia toiminta- ja verkottumismahdollisuuksia Venäjällä.
Ohjelmaan hakeneista yli 130 yrityksestä Sitra valitsi noin 80 yritystä eri toimialoilta mukaan Venäjän integraatio-ohjelmaan. Sitra on sijoittanut yritykset viiteen pääklusteriin yritysten toimintojen mukaan.
Korruptio ja byrokratia
riesana Venäjällä
Heiskari myöntää, että Venäjän markkinat eivät ole helpot. "Yrittäjä joutuu siellä tekemisiin myös byrokratian, korruption ja väärinkäytösten kanssa."
Ulkoministeriön palveluksessa työskentelevä filosofian lisensiaatti Antti Helanterä painottaa, että Venäjällä pärjää, kunhan on ennakkoluuloton ja kuuntelee huolella venäläisten toiveita. Helanterä toivoo Suomen Venäjä-suhteisiin uutta puhtia.
"Suomi on ollut ehkä liian kiltti EU:n Venäjä-strategian ajamisessa. Suomen pitää ajaa myös omia kansallisia etujaan Venäjällä", muistuttaa Helanterä.