Suomen Pankki ja eduskunta antoivat vuoden 1967 itsenäisyyspäivänä Suomelle 50-vuotis lahjaksi Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston.
Rahasto lähti liikkeelle osana keskuspankkia, sadan miljoonan markan peruspääoman turvin. Suomen Pankin pääjohtaja Klaus Waris halusi luoda rahaston, joka edistää "Suomen markan arvon vakautumista, maamme taloudellisen kasvun nopeuttamista ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamista".
Nyt 36 vuotta myöhemmin Sitra on eduskunnan valvonnan alainen rahasto, jolla oli viime vuoden lopulla peruspääomaa rutkasti lähtöhetkeä enemmän. Rahaston nimellisarvo oli 235 miljoonaa euroa ja markkina-arvo 565 miljoonaa euroa.
Sijoitusten arvo
alamäessä
Rahaston perusperiaatteena on yhä edistää Suomen taloudellista hyvinvointia. Tähän tavoitteeseen Sitra pyrkii tutkimuksen, innovatiivisen toiminnan, koulutuksen ja yritysrahoituksen keinoin.
Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla.
Rahaston nykyinen peruspääoma on peruja Sitran irrottautumisesta Suomen Pankista vuonna 1991. Keskuspankki antoi Sitralle 400 miljoonan lähtöpotin, joka sijoitettiin suomalaisiin ja ulkomaisiin osakkeisiin. Valtio lisäsi myöhemmin pottia antamalla Sitralle 100 miljoonan markan edestä Nokia osakkeita, joiden silmitön kurssinousu 90-luvun lopulla takasi rahastolle leveääkin leveämmän taloudellisen pohjan.
Vaikka osakekupla on puhjennut, on juhlarahaston markkina-arvo edelleenkin lähes 600 miljoonaa euroa. Rahojen sijoittuminen suhdanneherkkiin osakkeisiin näkyy kuitenkin siinä, että esimerkiksi peruspääoman markkina-arvo laski viime vuoden aikana peräti 190 miljoonan euron arvosta. Sitran viime vuoden tulos olikin peräti 63 miljoonaa pakkasella.
Vahva asema
kotimaassa
Viime vuonna Sitran toimintaa tutkaillut kansainvälinen arviointiryhmä tunnusti Sitran ansiot suomalaisen yrityselämän rahoittajana. Asema kotimaassa on niin vahva, etteivät muut rahoittajat edes koe Sitraa kilpailijana.
Samaan hengenvetoon ryhmässä todettiin, ettei Sitra ole onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia pääomasijoituksia Suomeen ja muutenkin rahasto on käpristynyt liikaa Suomen rajojen sisäpuolelle.
Koulutus oma
linnakkeensa
Talouselämän vaikuttajien piirissä Sitra on myös tunnettu talouspolitiikan johtamiskursseilla, jotka käynnistettiin 70-luvun lopulla maanpuolustuskurssien suosion innoittamana.
Sitran nykyinen koulutustoiminta sai kritiikkiä arviointiryhmän työssä, sillä sen katsottiin olevan liian erillään rahaston muusta toiminnasta eli yritysrahoituksesta, strategisesta tutkimuksesta, toimialojen vireyttämisestä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisystä.
Arviointiryhmä kiinnitti myös huomiota kurssilaisten ja luennoitsijoiden kuppikuntaisuuteen, joilla vain vahvistetaan jo nykyisin olemassa olevia verkostoja.
Sitran vetämän Suomi 2015 -ohjelman raportteja työryhmä ei pitänyt kovinkaan virikkeellisinä, vaikka osallistujille ohjelmassa mukana on ollut varmasti mieluisaa ja ainakin maailmaa avartavaa.
Suomi 2015 -ohjelman kurssien 5 ja 6 avajaisseminaarit järjestettiin Pekingissä ja seuraavat seminaarit Moskovassa ja Berliinissä sekä viimeiset kaksi Suomessa.