Suomalaisyritysten ei ole syytä huolestua öljy-yhtiö Jukosin kohtalosta, vaikka se ei annakaan parasta mahdollista kuvaa venäläisen oikeusjärjestelmän toiminnasta, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Venäjä-ohjelmaa johtava Maaret Heiskari.
Hänen mukaansa Jukos-tapauksessa on kyse Venäjän talouselämän yli kymmenen vuoden takaisen yksityistämisprosessin jälkinäytöksestä, eikä sillä sellaisenaan ole juuri tekemistä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten kanssa.
Jukos ei kyennyt maksamaan viranomaisten vaatimia yli 20 miljardin euron verovelkojaan, joten eilen osa Jukosista myytiin pakkohuutokaupassa noin seitsemällä miljardilla eurolla ennestään tuntemattomalle Baikalfinansgroupille.
Länsimaiset asiantuntijat ovat arvioineet, että Baikalfinansgroupin takana on Venäjän valtio tai jokin valtiovaltaa lähellä oleva taho.
Jukos-prosessi on vähentänyt ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Venäjää kohtaan. Samanlainen vaikutus oli myös sillä, että viranomaiset karhusivat yli sadan miljoonan euron verosaatavia Venäjän toiseksi suurimmalta teleoperaattorilta VimpelComilta.