Turku Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki arvioi kysymyksen EU-mandaatista unionin kriisinhallinnassa käytännössä ratkenneen jo nopean toiminnan joukkoihin osallistumisen myötä.
Jyränki kirjoittaa lauantain Turun Sanomissa, että EU:n kriisinhallintayhteistyöhön osallistuminen on EU:n perussopimuksessa tapahtuvaa toimintaa, eikä normaalia sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Ratkaisuvalta kuuluu siten valtioneuvostolle, ei presidentille.
"Sen jälkeen kun asiasta on unionin puitteissa sovittu, jää rauhanturvalain muuttaminen siten, että toimiin voidaan ryhtyä myös unionin mandaatilla muodollisuudeksi, jossa ei poliittisesti ole enää mitään harkinnan varaa. Jos edetään toisin päin, eduskunnalle lainmuutoksen säätäjänä voi tulla todellinen ratkaisijan paikka."
Jyrängin mukaan ratkaiseva askel otettiin, kun Suomi lähti mukaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Suomen olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta vetäytyä tapauskohtaisesti kriisinhallintaoperaatioista, jos sellaisesta on EU:n neuvostossa päätetty.
Jyränki muistuttaa, että Suomen äänivallan käyttäminen EU:ssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa kuuluu pää- tai ulkoministerille, ei presidentille. (STT)
