Taivaalta vihmova syksyinen vesisade ei haittaa Susanna Porelaa. Sankivaaran harjoitusaamuun kuuluu tehovetojen lisäksi makuuammuntaa - latausliike, tähtäys: ja laikat tippuvat vuoron perään.
"Pukeutumis- ja asennekysymys. Ei harjoittelua voi jättää väliin, jos sattuu satamaan jotakin", 20-vuotias ampumahiihtäjä naurahtaa iloisesti.
Susanna Porelalla on alkamassa ensimmäinen kilpailukausi ampumahiihdon naisten olympiaryhmässä, aikuisten joukossa.
Viime kaudella Porela sijoittui nuorten MM-kisojen parhaalla matkallaan 15:nneksi. Tämä on viimeinen vuosi, kun hän mahtuu mukaan nuorten MM-kisoihin, jotka pidetään Saksan Ruhpoldingissa tammi-helmikuussa.
"Siellä on mahdollisuus vielä kerran katsoa, mihin yllän nuorten sarjoissa. Yleisen sarjan tasoni on kaikkien vertailtavissa jo marraskuun lopulla Kontiolahdella, kun maailmancup käynnistyy. Onnistuminen voi vielä 40-50 parhaan joukkoon, sen verran kova naisten maailman taso on."
Kuuta ei siis tavoitella taivaalta. Kaksikymppisen fyysinen valmennus on vielä perustan rakentamista tulevia vuosia varten. Oman ikäryhmän kotimainen hiihtovauhti tuli verratuksi keväällä kun Susanna Porela nappasi 20 kilometrin vapaan hiihtotavan Suomen mestaruuden - hiihdon erikoisnaisten nenän edestä.
"Testitulokset kertovat, että olen kehittynyt kesän aikana. Lihasvoimaa tulee väkisin, kun puuskuttaa tasatyöntöä Kolin ja Vuokatinvaaran huipuille. Se ei voi olla näkymättä talvella ladullakin eli hiihtovauhdissa. Ammunnassakin olen kokenut tavallaan "valaistuksen" ja tajunnut, miten saan laikat alas entistä tarkemmin", Susanna Porela naurahtaa.
Asuinpaikka vaihtui, seura ei
Susanna Porela kirjoitti viime keväänä erinomaisin paperein ylioppilaaksi Vuokatin urheilulukiosta. Hieman lisää pänttäämistä, ja opiskelupaikka aukesi kertaheitolla Kuopion yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
"Lääkiksessä viihdyn todennäköisesti aika pitkään, kun tämä urheilu lohkaisee ajasta aikamoisen siivun. Mutta kaikki aikanaan."
Porela asustelee Kuopiossa. Puijonlaakson ladut lähtevät kotiovelta.
"Ampumaan pitää mennä 50 kilometrin päähän Leppävirralle, se on hieman hankalaa. Täällä Oulussa voi sentään tulla ampumaan tänne Sankivaaraan. Toisaalta, kun kilpailukausi alkaa, ei paljon ehdi kotinurkkia olla sotkemassa."
Porela ei aio seurata monen muun ampumahiihtäjän esimerkkiä vaihtaa seuraa asuinpaikkakunnan mukaan.
"Oulun Hiihtoseura on tästä eteenkin päin minun seurani. Miksi hyvää vaihtamaan. Ja täältä olen saanut merkittäviä tukijoita, joita ilman tästä ei tulisi mitään. Olympiaryhmän leiritkin ovat osaksi omavastuullisia."
Olympiaryhmään kuuluvat Porelan lisäksi Mari Laukkanen, Kaisa Mäkäräinen ja Kaisa Varis.
"Tytöt haastavat jo Kaisan"
"Eiköhän meistä neljästä löydy se sakki, joka hakee hyviä sijoituksia maailmancupin viesteissä: kaikki ovat menneet eteenpäin kesäharjoittelukauden aikana. Henkilökohtaiisia cupin kisoja en aio vielä tänä vuonna kovinkaan monta kiertää."
Kaisa Mäkäräinen ylsi viime kaudella MM-kisoissa seitsemänteen sijaan ja maailmancupissa muutaman kerran kymmenen parhaan joukkoon. Hän on ollut selvästi yli muiden suomalaisnaisten.
"Nuoret tytöt Mari ja Susanna pystyvät jo haastamaan Kaisan. Tämä on mielestäni merkittävä kehitysaskel: voidaan kamppailla entistä tasaisempana joukkueena", päävalmentaja Jonne Kähkönen sanoo.
Päävalmentaja allekirjoittaa Susanna Porelan näkemyksen, että kesäharjoittelun aikana on menty roimasti eteenpäin.
"Kaikesta harjoittelusta näkee, että huippu on vuosi vuodelta lähempänä. Jos jonain kauniina päivänä kaikki osuu nappiin, Porela ja Laukkanen hätyyttelevät jo kummasti maailmancupin pisteitä eli 30 parhaan joukkoon", Kähkönen uskoo.