Elämä voi muuttua kertarysäyksellä.
Ylikiiminkiläinen Juhani Kokko, 30, ei muista vuoden 1996 tapaninpäivästä mitään. Hän tietää kuitenkin, mitä tuona traagisena päivänä tapahtui.
Kokon kuusihenkinen perhe, vanhemmat ja neljä pientä lasta, olivat matkalla äidin veljen luokse Saarikoskelle.
Ajokeli oli huono. Tienpinta oli jäinen, ja lunta oli paljon.
Toisessa autossa oli kaksi eteläsuomalaista naista, jotka olivat menossa laskettelureissulle. Kuljettaja oli nuori, vastikään ajokortin saanut. Hän menetti autonsa hallinnan kovassa vauhdissa, ja se ajautui heittelehtien vastaantulevien kaistalle.
Temmeksellä tapahtunut vakava auto-onnettomuus vaati kolmen ihmisen hengen. Molemmat eteläsuomalaiset naiset ja Kokon perheen nuorimmainen lapsi kuolivat.
Kymmenvuotias, painia innokkaasti Muhoksen Voitossa harrastanut Juhani Kokko loukkaantui vakavasti. Hänen alaraajansa halvaantuivat.
– Ensimmäinen muistikuvani on teho-osastolta, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon onnettomuuden jälkeen. Se on jäänyt elävästi mieleen, että tulivat pitämään minulle koulutunteja sinne, vaikka olin aika heikossa hapessa.
Kokko oli tehohoidossa pitkään. Yhteensä sairaalassa vierähti noin puoli vuotta.
– Ei auttanut muu kuin sopeutua.
Kling. Tanko laskeutuu tasaisen varmoin ottein penkkipunnerrustelineen pidikkeisiin.
147,5 kiloa raskasta rautaa näyttää varsin kevyeltä Kokon käsittelyssä.
– Ei se kevyeltä kyllä tuntunut. Ennätykseni on kaksi ja puoli kiloa kovempi.
Sen hän nosti Lahden SM-kisoissa 2015.
– Tuomarilinja on kisoissa todella tarkka. Tangon pitää nousta ihan suoraan ylös, muuten suoritus hylätään.
– Se on vähän ovelaa, että vammaisten sarjassa on tiukempi tuomarilinja kuin terveissä, Kokko hymähtää.
Kokko löysi penkkipunnerruksen kuusi vuotta auto-onnettomuuden jälkeen. Fysioterapeutti Jukka Klemettinen ohjasi nuorukaisen kokeilemaan lajia kuntoutusmielessä.
– Aloitin nostamisen käytännössä heti, kun lääkärit antoivat siihen luvan.
– Laji motivoi, koska tulokset paranivat alussa nopeasti.
Vuotta myöhemmin Kokko nosti jo ensimmäisissä kisoissaan. Tuloskorttiin kirjattiin onnistunut suoritus 80 kilolla.
Sisukas harjoittelu on tuonut Kokon pitkälle noista päivistä. Miehen ennätys on noussut 150 kiloon, ja palkintokaapissa komeilee muun muassa EM-pronssi vuodelta 2013.
Yli kymmenen vuoden ajan Kokkoa valmentanut Raimo Savaloja kuvailee suojattiaan helpoksi valmennettavaksi.
– Jussilla on ollut motivaatio aina kunnossa. Häntä ei ole koskaan tarvinnut potkia persuksille.
On maanantai-ilta. Oulunsalon Taiston kuntosalilla on käynnissä viimeistelyharjoitus. Herkistelyä ja maksimituloksen hakemista lyhyillä sarjoilla, kuten Kokko asian ilmaisee.
Perjantaina hän ja valmentaja Savaloja matkustavat Brasiliaan.
Kokolle myönnettiin villi kortti Rion paralympialaisiin toukokuussa. Kisapaikka tuli iloisena yllätyksenä, sillä kahdeksan nostajaa sai paikan rankingpisteiden perusteella ja vain kaksi arvan kautta.
– Kesäsuunnitelmat menivät uusiksi.
– Nyt on menty puhtaasti treenaaminen edellä. En ole grillannut koko kesänä kuin yhden ainoan kerran.
Tavoite Riossa on yksiselitteinen: parantaa omaa Suomen ennätystä. Edellytykset sille ovat olemassa.
– Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan tähän mennessä. Nyt on ensimmäisen kesä moneen vuoteen, kun olen välttynyt kaikilta vammoilta ja sairastumisilta.