Sisävesialueen ammattikalastajien saaliit ovat olleet kasvussa viime vuosikymmenen aallonpohjan jälkeen. Vuonna 2000 määrä oli jo 5 400 tonnia. Muikun osuus oli 2 800 tonnia, mikä on noin 70 prosenttia 1980-luvun huippuvuosien saaliista.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) keräämien tietojen mukaan hyviä muikkusaaliita on nostettu erityisesti Hämeen ja Keski-Suomen järviltä sekä Vuoksen vesistöstä. Myös Kuusamon muikkuvesillä viime aikojen saalismääriin ollaan tyytyväisiä.
"Saaliit olivat varsin pieniä 90-luvun alussa ja välillä sen jälkeenkin, mutta viime vuodet ovat olleet huippuja. Keskisaalis kalastuspäivää kohden on noussut minulla varmaankin tuommoiset 50-100 kiloa", kalastaja Jukka Pitkänen arvioi. Pitkäsen kalavedet ovat pääasiassa pitäjän itäisen osan suurilla järvillä.
Kannat vahvistuneet, välineet kehittyneet
Kuusamon harvoihin ammattikalastajiin lukeutuva Pitkänen sanoo, että parantuneet muikkusaaliit hänen kohdallaan johtuvat ennen kaikkea kantojen vahvistumisesta, eikä niinkään välineiden paranemisesta.
"Muikkukannat elävät haitariliikkeessä, joskaan mitenkään säännöllistä se ei ole. Vaihtelut lienevät monen tekijän summa, ja ennen pitkää täälläkin tulee taas notkahdus. Mutta nyt eletään hyvää aikaa."
RKTL:n tutkija Eija Nylanderin mukaan sisävesillä ammatikseen kalastavien pyyntimenetelmien kehitys on kuitenkin ollut monessa tapauksessa vaikuttamassa siihen, että saaliit ovat kasvaneet.
Lähes 80 prosenttia muikuistaan ammattikalastajat saivat vuonna 2000 trooleilla ja talvinuotilla. Loppuosa pyydettiin kesänuotilla, muikkuverkoilla ja rysillä.
Muikunpyynnin arvo oli noin 4,5 miljoonaa euroa ja koko ammattimaisen sisävesikalastuksen tuotto noin 6,9 miljoonaa euroa. Samaan aikaan merialueen saaliin arvo oli 23,6 miljoonaa euroa.
"Muikku onkin silakan jälkeen toiseksi arvokkain saalislaji kaikessa ammattikalastuksessa", Nylander sanoo.
Sisävesien seuraavaksi tärkeimmät kalalajit olivat saaliin arvon perusteella siika, kuore, ahven ja kuha.
Kannattavuus heikentynyt
Vuonna 2000 Suomen sisävesillä liikkui tuhatkunta ammattikalastajaa, joista lähes 300 sai pääasiallisen toimeentulon kalastuksesta. Vuodesta 1980 kalastajien määrä on ollut jyrkässä laskussa, sillä joukko on pienentynyt noin 60 prosenttia. Aivan viime vuosina ammattipyytäjien määrä on ollut kuitenkin varsin vakaa.
Kuusamossa ammatikseen kalastavien nuottakuntien lukumäärä on notkahtanut viime vuosikymmenen puolivälin 50:stä noin kymmeneen.
"Muikun hinta tuli meillä alas aika rankasti, kun etelän vesiltä alettiin saada parempia saaliita. Kannattavuus romahti ja moni heitti homman pois", Jukka Pitkänen toteaa.
Hänen mukaansa kehitykseen on osaltaan vaikuttanut myös muikun perkkaukseen osallistuvan väen väheneminen.
"Parikymmentä vuotta sitten nuottakunnan saalista saattoi olla puhkomassa kymmenkunta ihmistä. Pikkumukulatkin taidon oppivat, kun perkkaamaan vain pantiin. Mutta eipä laiteta enää. Nyt nuottamiehet joutuvat tekemään työn usein vain kahdestaan."
Pitkänen ei kuitenkaan ole ajatellut luopua leikistä.
"Joten kuten leivän syrjässä pysyy, kunhan malttaa päivät vesillä värkätä".
