Kemin kaupungin asemakaava-arkkitehti Riitta Vallin huokaisee syvään. "Näistä rakennuksista ei näytetä ikinä päästävän yhteisymmärrykseen."
Vallin viittaa runsas kolme vuotta sitten lumilinna-alueella tulipalossa vaurioituneeseen makasiiniin ja niin sanottuun Raikamon suuliin. Yksityisen omistuksessa olevista rakennuksista on taikinoitu, neuvoteltu ja hierottu kauppoja, mutta tuloksia ei ole syntynyt.
Kirvesmiesten tervehdyttäviä käsiä vaille jääneiden rakennusten kunto on jatkuvasti heikentynyt. Ilkivallan tekijätkin ovat niihin välillä iskeneet. Makasiinin alamäkeä on avittanut tulipalo, jonka mustat arvet kertovat täpärästä pelastumisesta.
Sisäsataman paraatipaikalla, jalokivigalleriaa vastapäätä sijaitsevan suulin aika ja unohdus ovat syöneet alennustilaan. Makasiini on suojeltu, ja suulinkin Lapin ympäristökeskus ja Museovirasto haluaisivat suojella.
Suuli on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sitä on käytetty muun muassa jääkellarina ja tuontitavaroiden makasiinina. Sisäsataman makasiinit ovat muutenkin palvelleet aikanaan vilkkaan kauppasataman liikennettä.
Makasiineista kaksi paloi keväällä 2000 sattuneessa tulipalossa. Kahden palaneen tilalle on rakennettu uudisrakennus, joka on suunniteltu miljööseen sopivaksi.
Kiistanalaiset kaksi rakennusta ovat tyhjillään: omistajalla ei ole ollut niille käyttöä. Koska kaupungillakaan ei ole ollut intoa ostaa huonokuntoisia rakennuksia hoteisiinsa, homma on seisonut ja rapistuminen edennyt. Kaupunkilaisia taas on ihmetyttänyt, miksi isolla rahalla kunnostettuun sisäsatamaan on jätetty kaksi tahraa yleisilmeeseen.
"Kaupungille on tullut kohtalaisen paljon palautetta siitä, että miksi näitä rakennuksia ei panna kuntoon", kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola myöntää. Kaupunkirakennejohtaja Markku Pietarila katsoo asian hoitumisen venyneen jo kohtuuttoman pitkälle.
Realismia pakkosaumassa
Kaupungintalolla onkin alettu kääntyä sille kannalle, että ainoa mahdollisuus pelastaa rakennukset on kaupungin väliintulo, vaikkakin pitkin hampain. Makasiinirakennuksen kohtalo onkin tulossa kaupunginhallitukseen, sillä omistaja on valmis luovuttamaan rakennuksen korvauksetta kaupungille. Taustalla on korjausvelvoite uhkasakolla ryyditettynä.
Teknisen johtajan Matti Päkkilän mielestä kaupungin on syytä ottaa tarjous vastaan, "että tältäkin osin ranta saataisiin kuntoon ja rakennus jollain aikataululla kunnostettua".
Päkkilä tekisi samoin myös suulin tapauksessa, jos rakennus suojellaan ja omistaja antaa sen kaupungille. Suulia koskeva suojelu on vielä auki, sillä kaupunkirakennelautakunnan Meripuiston korttelia koskeva kaavamuutosesitys ei ole edennyt kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustolle.
Lautakunta poisti asemakaava-arkkitehti Vallinin esittämän suojelumerkinnän kaavaehdotuksesta, joka annettiin jo viime keväänä kaupunginhallitukselle.
Vallin on museoviranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että suuli on syytä suojella muun muassa sen merkittävän kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Hän olettaa myös, että ilman suojelumerkintää kaava kaatuu oikeudessa. Ympäristökeskus on ilmoittanut valittavansa kaavasta, jos suulia ei suojella.
Ukkolan mielestä suulin suojelumerkinnällä varustettu kaava on realismia. Hän on samoilla linjoilla Päkkilän kanssa siitä, että kaupungin on syytä ottaa rakennus, jos se korvauksetta sille annetaan. "Mutta näistä asioista on neuvoteltava omistajan kanssa."
Kaupungin nihkeyden takana on ollut rakennuksista lankeava kunnossapitovelvollisuus ja niukka korjausrakentamisbudjetti. Yksi mahdollisuus selvitä vähemmällä rahalla on saada rakennukset hirsitöitä opettavan oppilaitoksen korjausrakentamiskohteiksi.
