Kemi
Kansalainen Juhani Leino myhäilee sisäsataman upouusilla kiveyksillä ja kehuu näkemäänsä. Lauantaina aurinko ja tuuli ovat kilpasilla, Suomen ja Euroopan unionin liput lepattavat kovaäänisesti sinistä taivasta vasten. Sisäsatamaa vihitään arkikäyttöön erinomaisissa olosuhteissa.
Kaksi vuotta sitten Kemin kaupunginjohtajan postilta eläkkeelle siirtyneelle Leinolle oli mukavaa tulla Porin Reposaaresta juhlimaan sisäsataman kunnostuksen päättymistä, hän kun oli käynnistämässä sen suunnitteluakin.
Leino pitää lopputulosta parempana kuin oli odottanut. Pollarit, pintatyöt, koko sataman ilme ovat ympäristöystävälle mannaa. "Hyvin eurooppalainen laiturialue. Sopii näin unionin aikaan", hän sanoo.
Sisäsataman edustalla lightning-veneet lähtevät Euroopan mestaruuskilpailujen viimeiselle startille."Sveitsiläinen voittaa, vaikka Sveitsissä ei juuri ole purjehdusvesiä. Kemistä taas on yllättäen tullut matkailukaupunki. Tämä on hyvä kaupunki muillekin kuin kemiläisille", Leino pohtii.
Sisäsatamankin kunnostaminen palvelee paljolti myös matkailun tarpeita. Purjehduskeskuksesta ja siihen saumattomasti liittyvästä sisäsatamasta on tullut kaupungin käyntikortti, jonne kaupunkilaiset menevät hellimään silmiään, viihtymään ja esittelemään vierailleen parasta Kemiä.
Kun satama saa ensi vuonna sinne graniittiharkoista suunnitellun taideteoksen, peruskorjaus on viimeistä piirtoa vaille valmis.
Kauppasatamasta virkistyskäyttöön
Sataman kunnostamiseen käytiin käsiksi, kun laiturirakenteet viime vuosikymmenellä ravistuivat ja lahosivat uhkaavaa vauhtia pikkupaikkauksista huolimatta. Edessä oli katupäällikkö Topi Hyötylän mukaan joko peruskorjaus tai purku. Ensimmäisen kerran jo 1873 satamana käytetty alue päätyi remontointiin, kun Lapin ympäristökeskus ja kaupunki solmivat korjauskontrahdin.
Vuonna 2000 alkaneeseen peruskorjaukseen on huvennut 1,2 miljoonaa euroa (noin 7,4 miljoonaa markkaa), josta EU on maksanut puolet. Loppupuolikkaan ovat jakaneet ympäristökeskus ja kaupunki. Alunperin kauppasatamana palvellut sisäsatama on Ajoksen syväsataman valmistumisen jälkeen hoitanut matkailun ja virkistyskäytön virkaa.
Kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola on tyytyväinen, sillä nyt laituriin voivat kiinnittyä vaikkapa kalastajat ja kaivatut risteilytkin tulevat taas mahdollisiksi.
Satama myös toimii. Sen todisti tänä kesänä kaupunkilaisille saaristoristeilyjä tehnyt Kemin aluskantaan kuuluva Ahti, joka toi kutsuvieraat Mölläriltä sisäsatamaan. Rantautuminen onnistui mallikkaasti, vaikka tuuli puhalsikin pahasti mereltä päin.
Hyvin tuntuvat pelaavan myös kaupungin ja ympäristökeskuksen suhteet. Lapin ympäristökeskuksen johtaja Olavi Parpala nimittäin arvottaa Kemin ympäristökeskuksen keskeiseksi yhteistyökumppaniksi.
"Kaupunki on ollut monessa asiassa Lapissa edelläkävijä", Parpala sanoo.
Rannikkoväylä ja
meren suojeleminen
Kemi saa tunnustusta erityisesti rakennusperintönsä säilyttäjänä. Ensimmäisenä läänin kunta- ja kaupunkikeskustoista Kemiin on saatu myös oikeusvaikutteinen yleiskaava.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) näkee sisäsataman lenkkinä isommassa ketjussa, nimittäin osana Kalajoelta Ruotsin Skellefteåhon ulottuvaa Perämerenkaaren rannikkokuntien tulevaa rannikkoväylää.
"Jokaisen rannikkokunnan onkin kannettava kortensa kekoon vene- ja rannikkomatkailun kehittämiseksi ja väylän aikaansaamiseksi, juuri niin kuin Kemissä on tehty", Korhonen huomauttaa.
Tekemistä riittää myös siinä, että meri pysyy säällisessä kunnossa. Levälautat ovat taas tuoneet otsikoihin Itämeren suojelun tärkeyden, ministeri muistuttaa.
Suomikaan ei ole synnitön ja voisi tehdä enemmänkin, mutta erittäin huolestuttavaa on Korhosen mukaan se, että jätevesiongelmaan ei itänaapurissa edelleenkään suhtauduta tarpeeksi vakavasti.
"Pietarin lounaisen vedenpuhdistamon työmaa on seissyt pian jo vuosikymmeniä, eikä länsimainen rahoituskaan ole saanut hanketta toteutumaan. Edes puhdistamon valmistuminen ei ongelmia kuitenkaan ratkaise, sillä sinne ei ole suunnitteilla fosforinpoistoa."