Tyrnävä "Sisimmässäni on asunut aina pieni yrittäjä. Unelmastani tuli vihdoin totta", Pömilän topakka toimitusjohtaja Marika Keränen, 37, hihkuu.
Hän aloitti osakkaana Tyrnävän Meijeritiellä sijaitsevassa Pömilän kahvila-ravintolassa huhtikuun alussa. Kaksi muuta osakasta ovat Karoliina Kekki, 33, ja Keräsen sisar Sirkku Korkiakoski, 43.
Kerästä on aina kiinnostanut käsillä tekeminen. "Ennemmin kitken porkkanapenkkiä kuin istun tietokoneella. Jo lapsena olin mukana 4H-kerhossa ja autoin äitiä kasvimaalla", hän nauraa.
Myös kapusta on pysynyt kädessä pienestä pitäen. "Hyvä ruoka on yhtä tärkeää kuin kunnon unet ja saunominen."
Keränen työskenteli yksitoista vuotta Kasvishovi Oy:n sisäänostajana. "Tehtävänäni oli hallinnoida varastoa ja minimoida hävikit. Työ opetti tarkaksi, josta on yrittäjänä paljon hyötyä."
Ennen Kasvishovia hän työskenteli kymmenen vuotta kaupan vihannesosastolla. "Työelämään lähdin 15-vuotiaana ja pari vuotta sen jälkeen ostin tilan Ala-Temmekseltä." Siellä Keränen yhä asuu puolisonsa ja kahden kissansa kanssa.
Pömilässä kaikki kolme tekevät työvuorossa ollessaan kaikkea mahdollista ruuanlaitosta ja leipomisesta tarjoiluun. Ravintolan lähiruokapäivinä naiset tuovat puutarhojensa antimia aterioiden raaka-aineiksi.
Suurta apua on ollut myös Korkiakosken yrittäjätaustasta. "Ennen Pömilää minulla oli viitisentoista vuotta siivousalan liike, ja yrittäjyyden koukerot tulivat tutuksi. Kun yritys lopetettiin, tuli tyhjä olo ja innostuinkin uudesta hankkeesta heti."
Toistaiseksi Korkiakoski tekee Pömilässä iltoja ja viikonloppuja, koska on päivätöissä Tyrnävän M-torilla. Naisen erityisosaamiseen kuuluvat makeat kakut. Kuvion täydentää Oulun yliopistossa alumnikoordinaattorina työskentelevä Kekki.
Keränen kertoo olevansa hyvin onnellinen ihminen, siitä huolimatta että on asunut viimeisen vuoden puolisonsa kanssa seitsemän neliön yksiössä. "Vuonna 2006 valmistunut omakotitalomme paloi savupiipun hormin pettäessä viime juhannusaattona maan tasalle. Menetimme kaiken."
Pari kuukautta mieli oli täysin maassa. Asumaan päästiin pihan vanhaan mummonmökkiin, johon palautettiin sähköt ja vedet. "Talvi oli raskas, mutta antoisa. Tärkeintä oli huomata, että meillä oli puolisoni kanssa toisemme ja lemmikkieläimemme."
Keränen on kerännyt ikänsä antiikkia, esineitä ja talonpoikaishuonekaluja. Nekin menivät palossa. Vain 30 silitysrautaa ja Pömilällä olleet esineet säästyivät. "Menetimme vain materiaa. Onni on asennekysymys. Minulla on kaikkea mitä tarvitsen."
Näinä päivinä pariskunta muuttaa uuteen taloonsa. "Onneksi oli vakuutukset kunnossa."
Pömilän perinteikkäässä miljöössä hän toteuttaa kiinnostustaan vanhoihin esineisiin, joita on seinillä, hyllyillä ja pöytien lasikansien alla.