Asuin naiskämppiksen, parhaan ystävättäreni, kanssa samassa asunnossa kaksi viikkoa. Sitten päätimme kaikessa ystävyydessä, että on ekaluokalta jatkuneen suhteemme kannalta järkevämpää muuttaa erilleen. Ennen kuin sanasota muuttuu käsirysyksi.
Parhaan ystäväni, miehen, kanssa kämppistimme huomattavasti pidempään kitkatta.
Kymmenistä rakkaista ja kitkattomista naiskontakteista huolimatta olen kerhoiästä lähtien tullut helpommin toimeen sen hameettoman sukupuolen edustajien kanssa. Miehillä on harvoin sellaisia taka-ajatuksia, joista naiset eivät ole tietoisia.
Jos pitäisi valita, työskentelisinkö paikassa, jossa on vain naisia tai vain miehiä, valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen. Se olisi soljuvampaa.
Naisen pahin vihollinen ei ole keski-ikäinen sovinistimies. Eikä nuori pyrkyrimies. Eikä ylipäätään mies vaan nainen. Iällä ei ole niin väliä.
Naisten keskinäinen epäluuloisuus ulottuu sukupolvien taakse. Se tulee niin selkäytimestä, ettei sitä aina edes tiedosta.
Kun kaksi vierasta naista tapaa ensimmäistä kertaa, lähtökohta on, että juuri sen toisen täytyy olla narttu. Usein ensifiilis muuttuu myönteiseksi, mutta hitaasti kuin juuttunut myllynratas.
Ensimmäiset keskinäiset konfliktit hoidetaan naisellisella tyylikkyydellä jo ennen ensimmäistä kymmentä ikävuotta. Juorutaan, haukutaan selän takana ja suljetaan ulkopuolelle eikä olla näkevinään. Sama jatkuu keskenkasvuisimmilla koko elämän.
Nainen pystyy sydämestään halveksimaan kanssasisariaan syystä mistä hyvänsä. Helpointa on muuntaa toisen kateutta herättävä ominaisuus tämän huonoimmaksi puoleksi.
Kaunis nainen on luonnollisesti tyhmä heitukka, jonka päähän ei mahdu juuri muuta kuin uusimpien muotilehtien kansikuvat.
Hyvin pukeutuva on tälläytyvä ja itsekäs hupakko.
Fiksu on nipo ja turhantärkeä tiukkapipo.
Supliikkinainen on juoruileva räpätäti, jolta ei saa suunvuoroa.
Seurallinen on huoleton ja kevytkenkäinen.
Perhekeskeinen nainen on rasittava kanaemo.
Uraäiti on kylmä ja tunteeton.
Hoikka on ärsyttävä kontrollihaluisuudessaan.
Pyöreä on mukavuudenhaluinen ja ennalta-arvattava.
Nainen pystyy nielemään sen, jos hän jää miehen jalkoihin. Mutta toiselle naiselle häviäminen, vaikka vain omissa mielikuvissa, jää katkeraksi palaksi kurkkutorveen. Se pala ei häviä nielemällä eikä kakomalla. Se tuntuu aina.
Mikä teki meistä tällaisia?