Sisar Olga on ollut tien päällä jo kuukauden. Matkaa aikana on vierailtu Tanskan, Norjan ja Ruotsinkin kirkoissa.
Sunnuntaina sisar Olga saapui Ouluun. Olgan myymät Minskissä sijaitsevan Pyhän Elisabethin luostarin työpajoissa valmistetut esineet tekevät kauppansa Tuomikirkon kryptassa. Myynnissä on käsintehtyjä ikoneja, hopeakoruja, maatuskoja, posliinia ja koriste-esineitä.
Oululaisten mukaan tarttuu helposti useampikin artikkeli matkaan. Arja Tarkiainen päättää ilahduttaa itseään käsinmaalatulla munalla ja korurasialla.
Kaikki myynnistä saadut rahat käytetään luostarin välittömässä läheisyydessä sijaitsevan valtion psykiatrisen sairaalan potilaiden hyväksi.
"Pyhän Elisabethin luostari näyttää vanhalta, mutta se rakennettiin vasta 1999 kauhean kommunistisen kauden jälkeen", kertoo sisar Olga.
Luostarin rakennustöitä johti arkkitehdiksi opiskellut sisar. Hän suunnitteli luostarin samankaltaiseksi Novgorodissa Pyhän Yrjön luostarin kanssa. Tällä hetkellä luostarissa asuu 87 sisarta. Psykiatrinen sairaala on luostaria vanhempi. Se on rakennettu jo 1900-luvun alussa
Yhteistyö psykiatrisen sairaalan kanssa, takkusi aluksi byrokratian vuoksi. "Kesti vuoden saada lupa toimia yhdessä psykiatrisen sairaalan potilaiden kanssa. "Sairaala oli hyvin suljettu ja meilläpäin heidän kaltaisia ihmisiä kohdellaan kuin eläimiä."
Sairaalassa on noin 300 aikuispotilasta sekä 70 lapsipotilasta käsittävä osasto. Lapset ovat vanhempiensa hylkäämiä. Lapsilla on joko fyysisiä rajoitteita tai kehityshäiriöitä.
Sisar Olga on tuonut mukanaan myös valokuvia. Kuvista käy ilmi sisarten lapsille esittämä Nalle Puh -näytelmä, josta lapset olivat Olgan kertoman mukaan nauttineet valtavasti. Luostarin tarjoamat virikkeet ovat ainoat, mitä klinikan potilaat saavat.
"Valko-Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne on vaikea, eikä hallitus välitä psykiatrisen osaston kohtalosta".
"Saamiamme rahoja käytämme muun muassa siten, että vuokraamme bussin ja kuljetamme potilaita kaupungille ja retkille. Se on heille harvinaista iloa".
Aikuiset potilaat työskentelevät luostarin työpajoissa aamupäivän ajan ja syövät yhdessä sisarten kanssa. "Se on heille hyvin tärkeää ja antaa virikkeitä muuten yksitoikkoiseen päivään".
Luostarin tärkein potilaille tarkoitettu kuntoutuskohde on noin 30 kilometrin päässä luostarista sijaitseva maatila, jossa myös huume- ja alkoholiongelmaiset potilaat yrittävät päästä kiinni elämään. Maatilalla työskentelee myös entisiä vankeja ja kodittomia.
31-vuotias Sisar Olga on sotilaan lapsi ja kiertänyt isänsä ammatin vuoksi lapsuutensa ympäri Venäjää. "Sitten tulimme Minskiin ja päätin jäädä tänne. Tämä on minun elämääni. Minun ei tarvitse omistaa mitään. Olen ollut luostarissa seitsemänvuotta ja se sopii minulle", kertoo Olga.