Talous hallitsee sisäpoliittista keskustelua – ja hyvä niin. Mutta pelin politiikkaa eivät huonot talousuutiset ole vieläkään hillinneet.
Perussuomalaiset haluaa kaataa hallituksen, johon sitä kaikin keinoin maaniteltiin mukaan reilut kolme vuotta sitten. Demarien tuore puheenjohtaja ennätti moittimaan pääministeriä siitä, että tämä pyytää talouspoliittisia näkemyksiä ruotsalaiselta ex-ministeriltä.
Viimeistään keskiviikkona pidetyn talousneuvoston kokouksen jälkeen on selvää, ettei puolueiden välillä ole eripuraa taloudellisen tilanteen vakavuudesta. Pulassa ollaan. Viimeisimmät uutiset kertovat jopa aikaisemmin hyvin toimineiden pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden oirehtivan jäähtymistä. Sen viimeistään pitäisi saada hälytyskellot soimaan. Huonosti käyvä asuntokauppa todistaa tulevaisuudenuskon hiipuneen, eikä tällaisessa mielentilassa oleva kansakunta nosta itseään laskusuhdanteen suosta ainakaan kuluttamalla.
Tulevaisuudenuskoa ei mitenkään lisää johtavien poliitikkojen julkinen riitely, etenkin kun yksi riitelyn aiheista on niinkin mitätön asia kuin Ruotsin entisen valtiovarainministerin Anders Borgin laatima maksuton raportti Suomen talouden tilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista.
Vaalien lähestyminen vaikuttaa tietysti sisäpoliittiseen retoriikkaan, on aina vaikuttanut. Siinä suhteessa mikään ei ole vuosikymmenten aikana muuttunut.
Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että ministerien keskinäinen luottamus suorastaan loistaa poissaolollaan. Hallituksesta oppositioon siirtyneet puolueet vasemmistoliitto ja vihreät käyttäytyvät kuin eivät olisi koskaan hallituksessa olleetkaan, ja valtiovarainministeri Antti Rinne koettaa selvästi näyttää omilleen kovuuttaan näykkimällä erityisesti kokoomusta milloin mistäkin.
Rakentavaa ja ongelmia ratkaisevaa yhteistyön henkeä on vaikea saavuttaa. Ja mikä pahinta, kansalaisille on vaikea myydä välttämättömiä julkisten menojen leikkauksia, kun talouspolitiikan peruslinjoista esitetään julkisuudessa niin toisistaan poikkeavia näkemyksiä.
Hallituksen sisällä pitäisi kaiken hutkinnan keskellä muistaa, että tuloksellinen työ on kaikkein varmin tapa menestyä vaaleissa, eivät kovat puheet. Ryhdistäytymiseen on vielä aikaa. Luottoluokituksen tiputtaminen parhaasta kolmen A:n luokasta olisi voitu estää pelkästään sillä, että ulospäin olisi välittynyt kuva hyvin toimivasta ministerijoukkueesta, joka tietää mitä tekee.
Julkisen velan määrä tai edes kasvu eivät ole ratkaisevia. Tärkeintä on pystyä uskottavasti kertomaan, miten ja milloin velkaantuminen saadaan taitettua.
Siihen ei ole pystytty, päinvastoin. Vielä ympäristöministerinä ollessaan vihreiden Ville Niinistö antoi kansainväliselle suurelle talouslehdelle haastattelun, jossa kuvasi venäläiseltä Rosatomilta hankittavaksi aiottua ydinvoimalaa merkiksi suomettuneisuudesta. Reittaajat lukivat jutun yhtenä todisteena hallituksen toimintakyvyttömyydestä.
Ja muistuttivat lopulta, että velkaantuminen on Suomelle todellinen pulma.