Oikeuden rattaat pyörivät hitaasti. Korkein oikeus teki vuoden viimeisenä arkipäivänä ratkaisun rikoksesta, joka oli tehty jo vuonna 1999. Tuolloin Sampo-konsernin pääjohtaja Jouko K. Leskinen osti yli 50 000 euron edestä vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeita ensin tyttärensä ja sitten perheyrityksensä nimiin. Sammossa oli tuolloin vireillä suunnitelmia, jotka sivusivat myös Pohjolaa.
Sisäpiiriepäilyjä on Suomen oikeusasteissa viime vuosina käsitelty useinkin. Leskisen tapaus on kuitenkin ensimmäinen, jossa kaikki kortit on katsottu loppuun. Korkeimman oikeuden ratkaisu on ennakkopäätös, jolla on merkitystä jatkossa muissa tapauksissa. Merkitystä lisää se, että korkein oikeus päätyi toiseen lopputulokseen kuin hovioikeus, joka ehti jo syytteen hylätä.
Voimaan jäi näin ollen käräjäoikeuden sakkotuomio, 7 260 euroa. Korkein oikeus ei voinut rangaistusta nostaa. Leskinen on syyttäjän mukaan suhtautunut törkeän huolimattomasti sisäpiiritietoon.
Lopputulos oikeudenkäynnissä jo kauan ennen korkeinta oikeutta oli, että yksi Suomen talouselämän näyttävistä urista katkesi. Syntynyt kohu vaikutti osaltaan siihen, että syntyvän uuden finanssitavaratalon johtoon nousi vuonna 2001 Björn Wahlroos eikä Leskinen, jonka osalta aiemmin oli puhuttu myös Orionin osakkeilla tehdyistä sisäpiirikaupoista. Ne eivät päätyneet oikeuteen asti. Lähtiessään Sammosta Leskinen sai luopua myös monista näkyvistä yhtiöiden hallituspaikoista.
Voimaan jäänyt sakkorangaistus on lievä, mutta tärkeintä on, että sisäpiiritiedon väärinkäyttö on ylimmässä oikeusasteessa nyt linjattu selkein sanoin rangaistavaksi teoksi. Sen pitäisi toimia hyvänä varoituksena jatkossa kaikille.
Koska hovioikeus oli vapauttanut Leskisen, voi ajatella, että sisäpiiritiedon olemuksessa on tulkinnanvaraisuutta ainakin tässä tapauksessa. Varsinaista asiaa se ei muuksi muuta. Pikemminkin päätöstä voi tulkita niinkin, että pörssiyhtiöiden sisäpiiritehtävissä toimivilla on kaikissa vaiheissa yleisöä enemmän tietoa yhtiön suunnitelmista. Jokainen kauppa oman yhtiön osakkeilla on periaatteessa arveluttava.
Vaikeudet välttää niin, ettei tee tällaisia osakekauppoja. Yhtiöiden ylimmän johdon palkkiot ovat yleensä niin suuria, ettei sellaiseen pitäisi olla edes houkutusta. Muutenkin on järkevämpää ostaa osakkeista sellaisista yhtiöistä, joihin ei liity sisäpiiritiedon epäilystä tai vaaraa.
paakirjoitus@kaleva.fi