Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa vuonna 1989 säädetty ja moneen kertaan muutettu suomalainen laki vastaamaan markkinoiden kehittymistä.
Uudistusta valmistellut työryhmä ehdottaa, että nykyinen arvopaperimarkkinalaki jaettaisiin useammaksi laiksi. Rakenteen selkeyttäminen on saanut myönteistä palautetta lausuntokierroksella.
Julkinen keskustelu on keskittynyt ehdotukseen hallintarekisteröinnin sallimisesta suomalaisille sijoittajille.
Tasapuolisuuteen vedoten työryhmä salaisi myös pienten, pörssin ulkopuolella olevien osakeyhtiöiden omistajatiedot. Käytännössä omistuksen julkisuus loppuisi ja esimerkiksi toimittajien olisi vaikea selvittää vallankäyttäjien talouskytköksiä.
Hallintarekisterin tarpeellisuutta perustellaan sillä, että se pienentäisi pörssikaupan jälkeisiä selvittelykustannuksia. Arvioitu säästö olisi 2--3 miljoonaa euroa vuodessa.
Työryhmä ehdottaa myös, että Finanssivalvonnan väärinkäytöksistä määräämiä rike- ja seuraamusmaksuja korotetaan tuntuvasti. Seuraamusmaksun suuruus olisi enintään viisi miljoonaa euroa.
Finanssivalvonta pitää ehdotuksia oikeansuuntaisina. Hallitusammattilaisten yhdistys puolestaan vastustaa sanktioiden ankaroittamista.
Uudistuksessa yritysten sisäpiirirekisterit keskitettäisiin Finanssivalvontaan. Sisäpiiriläisten täytyisi itse ilmoittaa omista ja lähipiirinsä kaupoista seitsemän päivän kuluessa.
Nykyisin nämä tiedot saadaan automaattisesti arvo-osuusjärjestelmästä. Toimittajayhdistykset ovat arvostelleet esitystä siitä, että se jättäisi osakekauppojen ilmoittamisen sisäpiiriläisten oman viitseliäisyyden varaan ja heikentäisi julkista valvontaa.
MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kysyi toukokuussa kansanedustajien kantoja uudistukseen. Sekä uusien että vanhojen kansanedustajien kannat olivat lähes poikkeuksetta kielteiset.
Uudistusta valmistellut työryhmä luovutti mietintönsä helmikuussa. Paljon keskustelua herättäneen esityksen kohtalo jää uuden hallituksen ratkaistavaksi.