Tällä hetkellä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen piilottelusta ja majoittamisesta on mahdollista saada sakkoja rikoslain nojalla. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan oikeusministeriössä on työn alla esitys siitä, että piilottelusta voisi antaa vankeutta.
Nergin käsityksen mukaan kyse ei ole esimerkiksi hätämajoittamisen kriminalisoinnista vaan laajemmasta näkökulmasta.
- Tässä halutaan selkiyttää rangaistuskäytäntöjä siinä tapauksessa, että joku piilottelee ja majoittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Ei puhuta siis auttamisesta, kuten hätämajoittamisesta, vaan majoittamisesta ja piilottamisesta ja niihin liittyvästä erillisestä rangaistussäännöksestä, Nerg sanoo.
Piilottamisen ja majoittamisen määrittelyssä on Nergin mukaan olennaista se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen olinpaikka on viranomaisen tiedossa.
- On rangaistavaa, jos ihminen yritetään pitää piilossa viranomaiselta.
Tänään ministeri Sampo Terho (sin.) kertoi budjettiesitystä esitelleessä tiedotustilaisuudessa, että laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan. Jo tiistaina sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi, että laittomasti maassa olevien piilottelua ja avunantoa pitäisi harkita rangaistavaksi.
Rikollisen leima voi vähentää majoittajia
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, eli niin sanottujen paperittomien, piilottelun ja majoittamisen kriminalisointi huolestuttaa esimerkiksi Kotimajoitusverkostossa, joka järjestää turvapaikanhakijoille kotimajoitusta Maahanmuuttoviraston valtuuttamana.
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden kotimajoittajia on noin 550, ja vielä enemmän verkoston ulkopuolelta. Viestintäasiantuntija Sanna Valtosen mukaan pelkona on, että tiukennettu linjaus saattaisi vaikuttaa Kotimajoitusverkoston vapaaehtoisten määrään.
- Jos paperittoman piilottaminen ja majoitus kriminalisoidaan, se vähentää halua lähteä kotimajoittajaksi. Harva on valmis tähän, koska kuka haluaisi poliisia kotiinsa. Kyse on mielikuvista, ja majoittajat voivat pelätä rikollisen leimaa.
Kotimajoitusverkosto ohjeistaa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei enää majoitettaisi. Silti Valtosen mukaan jotkut perheet jatkavat majoittamista myös toisen kielteisen päätöksen jälkeen.
- Muutama on sanonut, että ei halua heittää ystäväänsä kadulle. Emme voi sille mitään, jos ihminen tekee tämän päätöksen. Olemme kuitenkin neuvoneet, että poliisille pitää kertoa turvapaikanhakijan olevan majoituksessa, jos kysytään. Muuten se on piilottelua, Valtonen sanoo.
- Yhteistyökumppanimme Maahanmuuttovirasto on toivonut toiminnan laajentamista, koska se on niin edullista verrattuna vastaanottokeskuksiin. Miten tämä on mahdollista, jos ihmiset eivät enää uskalla majoittaa kriminaalin leiman pelossa?
Seurakunnissa hätämajoitusta myös ensi talvena
Yksittäiset seurakunnat järjestivät viime talvena hätämajoitusta myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Marja-Liisa Laihia Kirkkohallituksesta kertoo, että vastaavasta hätämajoituksesta on ollut puhetta myös ensi talveksi.
- Seurakuntia on ohjeistettu hätämajoituksen ja kaikenlaisen tuen antamiseen. Se on kirkon työhön olennaisesti kuuluva diakoninen tehtävä. Kirkko on usein viimeinen oljenkorsi heikkoon asemaan joutuneiden ihmisten avustamisessa, Laihia toteaa.
Laihian mielestä turvapaikanhakijoiden avustamistyöhön ei pidä missään tapauksessa kajota.
- Olisi aika vakava asia, jos kirkon diakoniaan, järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemään avustustyöhön puututtaisiin. Arkkipiispa on ottanut erittäin voimakkaasti tähän kantaa kuten myös Turun piispa, Laihia sanoo.
- Jos auttamistyö esimerkiksi majoittamalla ja ihmisten perustarpeita turvaamalla tulee rangaistavaksi, se on eettisesti ja moraalisesti erittäin kyseenalainen ja huolestuttava asia hallituksen politiikassa. Voidaan todella huolestua, että näinkö Suomi aikoo edelleen säilyttää profiilinsa ihmisoikeuksia kunnioittavana maana.
